Yhdistyksen perustaminen ja toiminta

Yhdistyksen toiminnasta

Nykyinen johtokunta, vas. Simo Pämppi, varapuheenjohtaja Lenitta Heikkilä, Leena Falttu, Aila Puosi, Hannu-Uusi-Uola, sihteeri Helena Heinonen, puheenjohtaja Tapani Rihtimäki ja Veikko Salo. Kuvasta puuttuu Osmo Mäki-Jaakkola

Nykyisen toiminnan kivijalan muodostavat seuraavat tapahtumat: museoiden avajaiset kesäkuun alussa, kesäretki, joka tehdään yleensä kesäkuun puolivälissä, kotiseutuilta heinäkuussa sekä hevoskyntökisat elo-syyskuussa. Lisäksi on tehty teatterivierailuja ja syyskokouksen yhteydessä on ollut tarjolla joulupuuroa ja torttukahvit. Tämä kokous, kuten kevätkokouskin on avoin kaikille jäsenille. Irjanteen museoita on pidetty auki talkoovoimin, kesäsunnuntaisin klo 13-19 välillä ja niihin kuten Apteekkimuseoonkin pääsee muina aikoina tutustumaan eri sopimuksesta.

Yhdistyksessä on koko sen toiminnan ajan ollut erilaisia toimikuntia eri asioiden hoitoa varten, kuten museo-, kirja-, juhla- ja näyttelytoimikunnat, muutamia mainitakseni. Monet näistä toimivat edelleen, kokoonpanot vain muuttuvat ja lisäksi yhdistyksellä on hevoskyntötoimikunta ja suulitoimikunta, joka on valmistellut vanhan Vuojoen kartanon aikaisen suulin siirtoa ja henkiin herättämistä Vuojoen puutarhaan.

Maaliskuussa 2016 Weener-tielle avattuun uuteen kirjastoon saatiin kotiseutuhuone, jossa on esillä kotiseutuaiheisia näyttelyitä, joita ovat esille laittaneet näyttelytoimikunnan Helena Heinonen, Leena Heikkilä ja Aila Puosi. Esillä on ollut mm. vuoteen 1956 liittyvää esineistöä sekä pääsiäis-ja joulukortteja ja vanhoja joulukoristeita. Toisessa vitriinissä on nähtävillä ravikuningatar Vipun pokaaleja. Myös Kauko Kauniston kokoama laaja tietopankki on siirretty kirjastoon. Erilaisia lehtileikkeitä, valokuvia, muistiinpanoja ym. käsittävä kokoelma on kaikkien halukkaiden tutustuttavissa erikseen varaamalla.

Yhdistyksellä on ollut omat nettisivut vuodesta 2010 lähtien ja myös Facebookissa on oma sivu sekä kotiseutuyhdistyksellä että hevoskyntökisoilla. Ne löytyvät haulla Eurajoen kotiseutuyhdistys tai Hevoskynnön SM-kisat.

Yhdistyksen johtokuntaan kuuluvat tällä hetkellä: puheenjohtaja Tapani Rihtimäki, varapuheenjohtaja Lenitta Heikkilä, sihteeri Helena Heinonen sekä Leena Falttu, Osmo Mäki-Jaakkola, Aila Puosi, Simo Pämppi, Veikko Salo ja Hannu Uusi-Uola.

Jäsenmäärä noin 300 henkeä

Vireästi toimiva yhdistys juhli siis 60-vuotista taivalta 2016 ja aloitti seuraavan kymmenvuotiskauden kotiseututyön parissa. Lapsuuden kotiseutu tai synnyinseutu ja omat juuret alkavat usein kiinnostaa, kun ihminen ikääntyy ja se on huomattavissa myös nuorempien keskuudessa, esim. Facebookissa, jossa kotiseutuaiheiset jutut ja valokuvat herättävät usein paljon kiinnostusta ja kysymyksiä. Tähän tarpeeseen vastaavat mm. kotiseutuyhdistykset, jotka tekevät tärkeää työtä kotiseututietouden levittämisessä ja tallentamisessa.

Yhdistyksen jäsenmäärä on pitkään ollut noin 300 tienoilla, uusia jäseniä liittyy harvakseltaan ja toisia jää pois luonnollisen poistuman kautta. Monet ovat olleet jäseninä kymmeniä vuosia ja monet myös tehneet vuosikausia talkootyötä yhdistyksen eri toimissa. Heidän panoksensa on elintärkeä asia yhdistyksen toiminnassa ja ansaitsee suuret kiitokset.

Kotiseutumme Eurajoki- sarjan kirjoista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa yhdistyksen historiasta ja kerrotaan esimerkiksi yhdistyksen retkistä, museoiden avajaisista ym. tapahtumista.

Yhdistyksen perustaminen

Eurajoen kotiseutuyhdistyksen perustamiskokous pidettiin kesäkuussa 1956. Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalla 1894, eli kotiseututyötä on jossain muodossa tehty jo 1800-luvun lopulla. Samana vuonna perustettu Eurajoen Nuorisoseura otti myös kotiseututyön yhdeksi toimintamuodokseen, joten kotiseutuaate on Eurajoellakin noussut ihmisten tietoisuuteen jo pitkälti yli 100 vuotta sitten. Mullilalaista Frans Paloheimoa askarruttivat niin ikään omat juuret ja joulukuussa 1955 hän päätti kutsua koolle kotiseutuyhdistyksen perustamista pohtivan kokouksen. Kokous pidettiin Paloheimon kotona Kylä-Pirillä ja asia jäi osanottajien mieleen kytemään siten, että varsinainen yhdistyksen perustamiskokous pidettiin Irjanteen kirkonmäellä 2.6.1956. Puheenjohtajaksi valittiin Urho Riikilä. Alkuvuosina toiminta oli melko verkkaista, eikä kaikkina vuosina pidetty edes kokouksia. Kotiseutujuhlia järjestettiin vuosina 1963-67 Vuojoen kartanon puistossa ja valmisteluja museon perustamiseksi aloitettiin, vaikka nykyisessä laajuudessaan tunnettu maatalousmuseo valmistui vasta 1980-luvulla.

Yhdistyksen puheenjohtajista ja sihteereistä

Urho Riikilä toimi tehtävässään vuodesta 1956 lähtien vuoteen 1967, jolloin puheenjohtajaksi tuli Antti Kylänpää. Sihteerinä toimi Lempi Nevavuori 1956-1967. Antti Kylänpää sanoitti edelleen tunnetun ja ahkerasti käytössä olevan Eurajoen kotiseutulaulun vuonna 1967 ja sävellys siihen tilattiin 200 markan hintaan Ahti Sonniselta. Laulu julkaistiin 1970. Yhdistys julkaisi 1977 Eurajoen pitäjänkirjan, jolla haluttiin juhlistaa yhdistyksen 20-vuotisjuhlia.

Lempi Nevavuoren jälkeen sihteerinä toimivat Jemina Kuula 1967-1973 ja Aino Lähteenmäki 1973-1979. Antti Kylänpään kausi kesti vuoteen 1981 ja hänen jälkeensä puheenjohtajaksi tuli Kauko Kaunisto, joka toimi samaan aikaan myös yhdistyksen sihteerinä, 1981-1990. Kauniston jälkeen puheenjohtajaksi tuli Anja Tuominen ja sihteeriksi Paavo Kallikari. Hänen jälkeensä sihteerinä on ollut ja jatkaa edelleen Helena Heinonen. Puheenjohtajina ovat olleet Tuomisen jälkeen Eila Holmsten 2007-2011 sekä vuodesta 2012 lähtien Tapani Rihtimäki.