Kotiseutuarkisto

Tähän kotiseutuarkistoon on tarkoitus tallentaa erilaista kotiseututietoutta ja -historiaa menneiltä vuosilta sekä Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarjan sisällysluetteloita ja hakemistoja. 

Ensimmäiset Kotiseutumme Eurajoki-kirjat ilmestyivät vuosina 1984-86 ja olivat pehmeäkantisia. Kannessa oli Eurajoen vaakuna, ei vielä muita kansikuvia.

Seuraavassa kirjojen sisällysluetteloita. Kirjan I sisältö on julkaistu uudelleen kirjassa XXX, osana sitä.

Kotiseutumme Eurajoki osa I (1984)

Kaarlo Salonen: Kaarlo Salonen muistelee, (mm. Kirkonkylän sillan rakentaminen, Kaharin talo, kivimies Nestor Tuominen) ♦ Eila I. Jaakkola: Kalastajaelämää Kuivalahdella ♦ Pertti Lavila: Osuusmeijeritoiminnasta Eurajoella, Irjanteen ja Kirkonkylän meijerit ♦ Väinö Nordberg: Muistelmia Verkkokarista 1920-luvulta ja vähän myöhäisemmältäkin ajalta ♦ Ritva Laakso ja Kauko Kaunisto: Irjanteen Järvikylä ♦  Unto Heinonen: Menneitten sukupolvien perintö – Irjanteen kirkon vieressä olevan patsaan tausta ja syntyvaiheet (Elämänpuu-muistomerkki, jonka kustansi Mirjam Lahdenrannan testamenttilahjoitus, paljastettiin 1981) ♦ Anelma Aro: Vuojoen vanhainkodin asukkaiden virkistys ja vapaa-ajan toiminta 1965-1984 ♦ Impi Laakeristo: Karran kavalkadi – kertomus Vaimalan kylän lähimenneisyydestä, (mm. Karran saha, tiilenteko, hiilenpoltto, seisake) ♦ Pentti Saaristo: Hevosen kotiuttamisilo (talvisodasta, murrepakina) ♦ Eeva Koivunen: Näytelmän Munakarin veljekset-vaiheista (1979-1982) ♦ Taisto Laakso: Mitä valokuva tuo mieleen (Taipaleen Setälä) ♦ Lauri Pere (Tarvola): Kalenterimuistiinpanoja vuosilta 1918-1940 ♦ Kauko Kaunisto ym.: Maatalousmuseon perustaminen Irjanteelle 1981.

Kotiseutumme Eurajoki osa Ia: Eurajoen vesitorni ja Eurajoen kunnan vesihuolto (1985)

Osa Ia kertoo nimensa mukaisesti vuonna 1985 valmistuneesta vesitornista ja kunnan vesihuollosta 1980-luvulla.

Kotiseutumme Eurajoki osa II (1986)

Jukka Lehtonen: Nuoria eurajokelaisia musiikinharrastajia nuorisovuonna 1985 (esittelyssä Olli-Pekka Heinonen, Anna-Maija Korsimaa, Timo Koskinen, Kari Leino, Vesa-Pekka Leino, Leena Lähteenmäki, Raimo Ovaska ja Juha-Pekka Peltonen) ♦ Iida Äikäs os Alanko: Pappilankylä 1900-luvun alussa (kylä, pappila, kirkkoherrat ym.ym) ♦ Kerttu Mäkelä: Pappilankylä 1950-luvulla ♦ Ritva Maliniemi: Emma, sairaiden ystävä (Emma Muhonen, sairaanhoitajatar) ♦ Kauko Kaunisto: Yhteiskoulun ja lukion perustaminen Eurajoelle (1945 ja 1959) ♦ Einari Jaakkola: Lukion asialla (lukion perustamisesta) ♦  Miika Tarna: Eurajoen yhteiskoulun alkuvaiheista (toimi ensin Opistolla) ♦ Yhteiskoulun ensimmäisten oppilaiden muistoja (Salme Heinonen os Ranta, Unto Heinonen, Saimi Huhtikari ja Eila I Jaakkola muistelevat) ♦ Anelma Aro: Martta Nieminen, vaatimaton toiminnan, periaatteiden ja sydämen työläisnainen (toimi mm. työväenyhdistyksessä ja osuusliikkeessä ja kunnan eri lautakunnissa ja -valtuustossa) ♦  Leena Simola: Kyl mekkin tavalliseng kahkoi oltti (murrepakina Irjanteelta) ♦ Kaarlo Pere: Venäläistä sotaväkeä Eurajoella 1914-1917 ♦ Niilo Tapani: Lapijoen kartano käräjäpaikkana 1906-1918 (Lapijoen Lindvall-Kanerva Kartano) ♦ Esa Tapani: Lapijoen käräjien pöytäkirjoista (1906 ja 1918) ♦ P.O.Ekko: Eurajokelaisia puumerkkejä (myös kuvat puumerkeistä) ♦  Oskari Falttu: Faltun Oskari muistelee torppariaikaa ♦ Onni Mäkelä: Mäkelän Onni kertoo entisiä Kuivalahden kuulumisia (1910-1920-luvut)

Kotiseutumme Eurajoki osa III (1987)

Irmeli Sutinen: Yhdeksänkymmentävuotiaamme 15.7.1986 (esittelyssä Elina Mikkola, Ida Haapala, Villehard Stenroos, Aina Laakeristo, Fanny Nurmi, Oskar Falttu, Juho Kuula, Suoma Stenvall, Amanda Nikmo, Anna Jussila, Elsa Saravisto ja Ida Ojala) ♦ Unto Heinonen: Kirkonkelloista ja kellonsoittajista ♦ Liisa Salo: Risti ikkunassa (tarina) ♦ Arvo Nikmo: Miten maataloustyöt saatiin sota-aikana tehdyiksi ♦ Jukka O. Mattila: Kuinka valssi ”Eurajoki soi” syntyi (1982, +nuotti ja sanat) ♦ Antti Kylänpää: Eurajoen kotiseutulaulun syntyvaiheista (1979, + nuotti ja sanat) ♦ Soili Pere: Olkiluodossa olleen torpan tytär kertoo elämästään (Elina Grönström, myöhemmin Pere) ♦ Anelma Aro, Tarja Hietaniemi ja Soilikki Virta: Rikantilan koulu, historiaa, perinteitä ja vähän nykyisyyttäkin ♦ Pentti Paloheimo: Paha pahnreis (murretarina) ♦ Kaarlo Pere: Munakarin saaren vaiheista ♦ Jaakko Virtanen: Eurajoen metsänhoidon alkuvaiheista ja metsänvartija Wirtasesta (Vuojoen kartanon metsänvartija 1884-1910) ♦ Kerttu Mäkelä: Pitojen tarjoiluista, pitokokeista, ja pitopalvelusta Eurajoella 1900-luvun alusta nykypäivään (1986) ♦ Esa Tapani: Lapijoen seudulla traktoreita 50 vuotta ♦ Frans Paloheimo: Juho Främling Mullilasta (muistokirjoitus) ♦ Ritva Maliniemi: Matti Virolainen, kolmen sodan veteraani ♦ Rikantilan koululaisten perinnekirjoituksia vuodelta 1954 (Leena Aro-Heinilä, Teuvo Siivonen, Irja Ahola, Arto Jaakkola, Pertti Saaristo, Kaino Salminen) ♦ Kauko Kaunisto: Eurajoen kylät (esittelyt kaikista Eurajoen kylistä, historia, asukkaat, yritykset ym. tietoja)

 

Kotiseutumme Eurajoki osa IV (1987)

Aili Ryynänen: Mennyttä aikaa muistelen… isorokkoepidemia Eurajoella 1918 ♦ Ansa Vanha-Rauvola: Eurajokelainen huoneentaulu ♦ Synnöve Kuitto: Eurajoen kunnan kirjastotoimen historiikki (kirjastotoimi Eurajoella 1981 70 vuotta) ♦ Hannu Teräs: Lapsuuteni aikaisia muistikuvia Lavilan kartanon pihapiiristä ♦ Esa Tapani: Rantajoen Eino kanojen hoitajana ♦ Aarne Rauvola: Rikantilan Nurkin suvun juuret Lapin Haudalla ♦  Kerttu Mäkelä: Pyhäkoulutoiminta Eurajoella ♦ Frans Paloheimo: Pyhäkouluopettaja Viljelysmaa (Kustaa Viljelysmaa Mullilasta) ♦ Anelma Aro: Perinnekäsityön harrastaja Eila Holmsten ♦ Väinö Kuitto: Lapijoen koulun rakennusvaiheista (1890-luku) ♦ Kauko Kaunisto: Kuivalahden ensimmäinen opettaja teki laskuopin (Frans Junttilan ja August Alhon 1905 laatima laskuoppi) ♦ Kauko Kaunisto: Mitä vanha valokuva tuo mieleen – Hannes Saarivuori kertoo Saharin torpasta ja vähän muustakin ♦ Neljä eurajokelaista sukua (Sydänmaan Nikulasta, Hankkilan Hyörtiltä, Tahkoniemestä ja Rikantilan Hiedolta lähteneet) ♦ Pekka Kaunisto: Mitä Eurajoella on tapahtunut 1906 ja 1946? (lehtiuutisia näiltä vuosilta) ♦ Löytö kotiarkistosta (Alfred Kordelinin velkakirja löytyi talon vintiltä) ♦ Vilho Leipälä: Maisterin kotilääkitysohjeita

Kotiseutumme Eurajoki osa V (1988)

Kauko Kaunisto: Kaunissaari ennen ja nyt (kattava historiikki ja lisäksi Leonard Stenroos, Katri Lahtinen, Juho Lammi, Kalle Pentti, Ville Siivonen, Viljo Mäkinen, Vihtori Heinonen, Martta Nurmi, Esko Kaunismäki, Maija Mattsson ja Muisto Ojala muistelevat Kaunissaaren elämää ja kertovat Kaunissaaresta) ♦ Frans Paloheimo: Mullilan tulipalot (1700-luvulla ja 1918) ♦ Pentti Paloheimo: Mullilan palosta 70 vuotta ♦ Olga Heinonen: Muutamia muistoja Mullilan tulipalosta (1918) ♦ Olli Jasu: Pula-aika ja puukaasu (puukaasukäyttöiset ajoneuvot Eurajoella) ♦ Kerttu Mäkelä: Anni Aapajärvi on opettanut jopa kolmea sukupolvea (opettaja Anni Aapajärven elämäkerta) ♦ Anelma Aro: Meillä kävi kulkureita (Niilo Jaakkola Lapijoelta muistelee) ♦ Väinö Kuitto: Fatporin ”kaupunki” (Lapijoen koulun lähistöllä) ♦ Menneiden vuosien säistä ym. (Aarno Tuomola, Oiva Mäkilä, Markku ja Ritva Tuominen, Heikki Rinne, Olli Jaakkola muistelevat säitä) ♦ Marita Koskinen: Lainauksia Lallin vuosikerrasta 1918 ♦ Toivo Lehtomaa: Pellavan tie siemenestä kankaaksi

Kotiseutumme Eurajoki osa VI (1989)

Katri Uotila: Talvisodan aika Sydänmaalla (kronikka Eurajoen murteella) ♦ Veini Tamminen: Lähteen kaivo Irjanteella ♦  Esa Tapani: Eurajoen suurista ja erikoisista puista ♦  Reino Veramo: Palomiehenä Eurajoella ♦  Kerttu Mäkelä: Nimistä ja niiden suosituimmuudesta ♦  Kari Mäkelä: Metsätiestö Eurajoella ♦  Nuoret kertovat kotikylistään (Päivi Viitala:Kaukomäki, Päivi Rantanen: Kuivalahti, Katja Haapanen: Köykkä, Kari Suominen: Lapijoki, Elina Heikkilä: Lavila, Miia Salonen: Linnamaa, Elina Uusi-Uola: Sydänmaa) ♦ Toivo Lehtomaa: Huhdan turvepehkutehdas ♦  Jaakko Virtanen: Yrjö ja Saima Virtasen runot kertovat (Yrjö oli metsänvartija, ks. osa III) ♦ Väinö Kuitto: Lapijoen asuntoalue ♦  Anelma Aro: Yrjö Mäkelä, sähkömies, runoilija, heimosoturi ym. ♦  Mistä Eurajoella keskusteltiin 100 vuotta sitten (poimintoja Rauman Lehdestä) ♦ Ulla Heino: Vuojoen kartano (laaja historiikki) ♦  Vuojoen linnan ja sen siipirakennusten huoneista (Hulda Lindvall ja Sirkka Aimo kertovat) ♦  Hulda Lindvall kertoo työstään linnan keittiössä ♦ Vihtori Heinonen: Olin Vuojoella töissä 18 vuotta ♦ Senja Lammila: Vuojoen kartanon puutarhasta ♦ Ester Tuominen: Karjanhoitokoulumuistoja (Pistolan karjanhoitokoulu Vuojoella) ♦ Sirkka Aimo: Björkenheimit edustivat valistusta ja muutakin hyvää ♦ Eemil Salminen: Elämää Vuohijoen kartanossa ♦ Eemil Salminen: Vuohijoen häristä ja palvelijoista ♦ Antti Kylänpää: Lars Magnus Björkenheim (Vuojoen kartanon omistaja ja rakennuttaja 1836-1869) ♦  Edvard Björkenheim: Luonteen kehittäminen (osa Björkenheimin pitämästä puheesta Vuojoen laulujuhlilla 1926)

Kotiseutumme Eurajoki VII (1990)

Sisältää kaskuja ja sanontoja Eurajoelta

Kotiseutumme Eurajoki VIII = Pentti Saaristo: Kylätarinoita – tarinoita Eurajoelta, Lapista ja vähän muualtakin (1991)

(Kaikki artikkelit Pentti Saariston kirjoittamia)

Rauman seudun kehitys alkoi Eurajoelta (Tokimaan metsistä) ♦ Joulun pyhyys (vanhusten joulumuisteluita Lapista) ♦ Keitä olivat laukku-permit eli reppuryssät? ♦ Entisajan Eurajoki (Eino Heino muistelee mm. hevosnylkyreitä, noitia ja kulkutauteja) ♦ Lapin Kivikylässä asui Suomen kuuluisin noita (Eerikki Juhonpoika, ”Puujumala”) ♦ Kahdeksan pientä myllyä (Lapinkoskella) ♦ Terveksi Murtmois sanos Etla Juss (Juho Ettala, voimamies) ♦ Munakarin veljekset olivat legenda jo eläessään (Aarne ja Martti Suominen) ♦ Vuosisatainen kamppailu purjehdusoikeuksien ja kutukalojen puolesta Rauman porvareita ja myllypatoja vastaan (raumalaisten ja lappilaisten riidat purjehdus-ja kalastusoikeuksista) ♦ Talonpoikaispurjehtijat (mm. Frans Ruohola ja Niilo Koivunen ym) ♦ Nälkäkuolema niitti satoa katovuosina (1690-luku ja 1860-luku) ♦ Heinilän salirivin historiaa (Kivikylän Heinilä) ♦ Vuojoen viimeiset torpparit (Vihtori Pentti, Arvo Suominen) ♦ Kuivalahdellakki eletä, ko leip muuhalt vedetä (Kuivalahden kalastajista, Aarne Kaunismäestä) ♦ Pyhä Olavi palannut Lappiin (Pyhä Olavin eli ”Santtolvin” ym. patsaat pääsivät Lapin uuteen seurakuntataloon) ♦ Santolvista 1991 (Santolvin kalliosta ja kirkosta) ♦ Korpisotureiden lomamatka (lappilaisten veteraanien retki Kajaaniin ja Sodankylään) ♦ Usko Rintasen legenda (sotamies Rintasen uroteko rintamalla) ♦ Pelättäviä olivat Triipun veljekset (Jaakko, Nikolai ja Aapeli, Frans Jussila, Jaakon poika) ♦ Karhunmetsästystä Karjalan mailla (Vihtori Kause perusti sahan Suojärvelle ja kuului Suojärven karhukerhoon, karhujen metsästäjiin) ♦ Susista ja metsästäjistä ((Ignoi Vornanen, villisian kaato Kullanperässä, Vilhelmiina Raskin katoaminen) ♦ Järvisen torpassa 11 ottolasta (Kustaa Järvinen vaimoineen otti 11 ottolasta Lapin Sukkalaan) ♦ Ikenien hoidossa oli iilimato tarpeellinen (apteekeissa oli iilimatoja verta imemään esimerkiksi tulehtuneesta hampaasta) ♦ Kon dohtor Nuurling meil Lapis kävei (murretarina Hj. Nordlingista eli Nortamosta) ♦ Murtamon reservimaa ja ryöväykset (ruotuväkeä varten) ♦ Kuolimaa hyvä paikka elää (muistelmia Kuolimaan kylästä) ♦ Vanha tuulimylly (Lapin Alisenhaudan eli Hollmenin myllymäellä) ♦ Yhtä ja toista Kullanperästä (muistelmia Kullanperän kylästä) ♦ Lukuvuoro oli sydäntalven merkkitapaus (lukukinkereistä) ♦ Foortin T-malli kulki pirtullakin (ruonalaisen Väinö Uusitalon T-mallin Fordista) ♦ Nestor Tuomisen työ ikuistui kiviperustalle (kivimies, siltojen ja kivimakasiinien rakentaja Nestor Tuominen) ♦ Eurajoen lohet ♦ Haudan rusthollin meijeri (1887-1902) ♦ Pystypannu (höyrykone eli lokomobiili) ♦ Koponkosken myllyt (Isak Laurilan mylly, Sydänmaan kylän mylly) ♦ Kala-Iisakin monumentti (Iisakki Nurmisen rakentama kiviaita) ♦ Koponkulma, nautinta-alueiden erämaa (vanhoista nautintaoikeuksista) ♦ Frans Suomisen yksinpuhelu (murretarina) ♦ Kohtalokas nälkävuosi (räätäli Samuel Grönlund ja hänen kaksi tytärtään hukkuivat Kourlampeen 1866) ♦ Vanha autosäföri muistelee (naarjokelainen Viljo Vahtola) ♦ Alina Salon pitkä elämänkaari (Kivikylästä) ♦ Haudan kanto – Suomen vanhin puinen rajamerkki (vuodelta 1619) ♦ Sotamuistoja (Pentti Saariston) ♦ Tosijuttuja (muutama kasku Lapista) ♦ Pirtuaika (tietoja alkoholin salakuljetuksesta Eurajoella ja lähiseudulla kieltolain aikana) ♦ Kveenien taru ja muistoja Pohjolasta Pentti Saariston Ruijan-matkoista)