Kotiseutuarkisto

Tähän kotiseutuarkistoon on tarkoitus tallentaa erilaista kotiseututietoutta ja -historiaa menneiltä vuosilta sekä Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarjan sisällysluetteloita ja hakemistoja. 

Ensimmäiset Kotiseutumme Eurajoki-kirjat ilmestyivät vuosina 1984-86 ja olivat pehmeäkantisia. Kannessa oli Eurajoen vaakuna, ei vielä muita kansikuvia.

Seuraavassa kirjojen sisällysluetteloita. Kirjan I sisältö on julkaistu uudelleen kirjassa XXX, osana sitä.

Kotiseutumme Eurajoki osa I (1984)

Kaarlo Salonen: Kaarlo Salonen muistelee, (mm. Kirkonkylän sillan rakentaminen, Kaharin talo, kivimies Nestor Tuominen) ♦ Eila I. Jaakkola: Kalastajaelämää Kuivalahdella ♦ Pertti Lavila: Osuusmeijeritoiminnasta Eurajoella, Irjanteen ja Kirkonkylän meijerit ♦ Väinö Nordberg: Muistelmia Verkkokarista 1920-luvulta ja vähän myöhäisemmältäkin ajalta ♦ Ritva Laakso ja Kauko Kaunisto: Irjanteen Järvikylä ♦  Unto Heinonen: Menneitten sukupolvien perintö – Irjanteen kirkon vieressä olevan patsaan tausta ja syntyvaiheet (Elämänpuu-muistomerkki, jonka kustansi Mirjam Lahdenrannan testamenttilahjoitus, paljastettiin 1981) ♦ Anelma Aro: Vuojoen vanhainkodin asukkaiden virkistys ja vapaa-ajan toiminta 1965-1984 ♦ Impi Laakeristo: Karran kavalkadi – kertomus Vaimalan kylän lähimenneisyydestä, (mm. Karran saha, tiilenteko, hiilenpoltto, seisake) ♦ Pentti Saaristo: Hevosen kotiuttamisilo (talvisodasta, murrepakina) ♦ Eeva Koivunen: Näytelmän Munakarin veljekset-vaiheista (1979-1982) ♦ Taisto Laakso: Mitä valokuva tuo mieleen (Taipaleen Setälä) ♦ Lauri Pere (Tarvola): Kalenterimuistiinpanoja vuosilta 1918-1940 ♦ Kauko Kaunisto ym.: Maatalousmuseon perustaminen Irjanteelle 1981.

Kotiseutumme Eurajoki osa Ia: Eurajoen vesitorni ja Eurajoen kunnan vesihuolto (1985)

Osa Ia kertoo nimensa mukaisesti vuonna 1985 valmistuneesta vesitornista ja kunnan vesihuollosta 1980-luvulla.

Kotiseutumme Eurajoki osa II (1986)

Jukka Lehtonen: Nuoria eurajokelaisia musiikinharrastajia nuorisovuonna 1985 (esittelyssä Olli-Pekka Heinonen, Anna-Maija Korsimaa, Timo Koskinen, Kari Leino, Vesa-Pekka Leino, Leena Lähteenmäki, Raimo Ovaska ja Juha-Pekka Peltonen) ♦ Iida Äikäs os Alanko: Pappilankylä 1900-luvun alussa (kylä, pappila, kirkkoherrat ym.ym) ♦ Kerttu Mäkelä: Pappilankylä 1950-luvulla ♦ Ritva Maliniemi: Emma, sairaiden ystävä (Emma Muhonen, sairaanhoitajatar) ♦ Kauko Kaunisto: Yhteiskoulun ja lukion perustaminen Eurajoelle (1945 ja 1959) ♦ Einari Jaakkola: Lukion asialla (lukion perustamisesta) ♦  Miika Tarna: Eurajoen yhteiskoulun alkuvaiheista (toimi ensin Opistolla) ♦ Yhteiskoulun ensimmäisten oppilaiden muistoja (Salme Heinonen os Ranta, Unto Heinonen, Saimi Huhtikari ja Eila I Jaakkola muistelevat) ♦ Anelma Aro: Martta Nieminen, vaatimaton toiminnan, periaatteiden ja sydämen työläisnainen (toimi mm. työväenyhdistyksessä ja osuusliikkeessä ja kunnan eri lautakunnissa ja -valtuustossa) ♦  Leena Simola: Kyl mekkin tavalliseng kahkoi oltti (murrepakina Irjanteelta) ♦ Kaarlo Pere: Venäläistä sotaväkeä Eurajoella 1914-1917 ♦ Niilo Tapani: Lapijoen kartano käräjäpaikkana 1906-1918 (Lapijoen Lindvall-Kanerva Kartano) ♦ Esa Tapani: Lapijoen käräjien pöytäkirjoista (1906 ja 1918) ♦ P.O.Ekko: Eurajokelaisia puumerkkejä (myös kuvat puumerkeistä) ♦  Oskari Falttu: Faltun Oskari muistelee torppariaikaa ♦ Onni Mäkelä: Mäkelän Onni kertoo entisiä Kuivalahden kuulumisia (1910-1920-luvut)

Kotiseutumme Eurajoki osa III (1987)

Irmeli Sutinen: Yhdeksänkymmentävuotiaamme 15.7.1986 (esittelyssä Elina Mikkola, Ida Haapala, Villehard Stenroos, Aina Laakeristo, Fanny Nurmi, Oskar Falttu, Juho Kuula, Suoma Stenvall, Amanda Nikmo, Anna Jussila, Elsa Saravisto ja Ida Ojala) ♦ Unto Heinonen: Kirkonkelloista ja kellonsoittajista ♦ Liisa Salo: Risti ikkunassa (tarina) ♦ Arvo Nikmo: Miten maataloustyöt saatiin sota-aikana tehdyiksi ♦ Jukka O. Mattila: Kuinka valssi ”Eurajoki soi” syntyi (1982, +nuotti ja sanat) ♦ Antti Kylänpää: Eurajoen kotiseutulaulun syntyvaiheista (1979, + nuotti ja sanat) ♦ Soili Pere: Olkiluodossa olleen torpan tytär kertoo elämästään (Elina Grönström, myöhemmin Pere) ♦ Anelma Aro, Tarja Hietaniemi ja Soilikki Virta: Rikantilan koulu, historiaa, perinteitä ja vähän nykyisyyttäkin ♦ Pentti Paloheimo: Paha pahnreis (murretarina) ♦ Kaarlo Pere: Munakarin saaren vaiheista ♦ Jaakko Virtanen: Eurajoen metsänhoidon alkuvaiheista ja metsänvartija Wirtasesta (Vuojoen kartanon metsänvartija 1884-1910) ♦ Kerttu Mäkelä: Pitojen tarjoiluista, pitokokeista, ja pitopalvelusta Eurajoella 1900-luvun alusta nykypäivään (1986) ♦ Esa Tapani: Lapijoen seudulla traktoreita 50 vuotta ♦ Frans Paloheimo: Juho Främling Mullilasta (muistokirjoitus) ♦ Ritva Maliniemi: Matti Virolainen, kolmen sodan veteraani ♦ Rikantilan koululaisten perinnekirjoituksia vuodelta 1954 (Leena Aro-Heinilä, Teuvo Siivonen, Irja Ahola, Arto Jaakkola, Pertti Saaristo, Kaino Salminen) ♦ Kauko Kaunisto: Eurajoen kylät (esittelyt kaikista Eurajoen kylistä, historia, asukkaat, yritykset ym. tietoja)

Kotiseutumme Eurajoki osa IV (1987)

Aili Ryynänen: Mennyttä aikaa muistelen… isorokkoepidemia Eurajoella 1918 ♦ Ansa Vanha-Rauvola: Eurajokelainen huoneentaulu ♦ Synnöve Kuitto: Eurajoen kunnan kirjastotoimen historiikki (kirjastotoimi Eurajoella 1981 70 vuotta) ♦ Hannu Teräs: Lapsuuteni aikaisia muistikuvia Lavilan kartanon pihapiiristä ♦ Esa Tapani: Rantajoen Eino kanojen hoitajana ♦ Aarne Rauvola: Rikantilan Nurkin suvun juuret Lapin Haudalla ♦  Kerttu Mäkelä: Pyhäkoulutoiminta Eurajoella ♦ Frans Paloheimo: Pyhäkouluopettaja Viljelysmaa (Kustaa Viljelysmaa Mullilasta) ♦ Anelma Aro: Perinnekäsityön harrastaja Eila Holmsten ♦ Väinö Kuitto: Lapijoen koulun rakennusvaiheista (1890-luku) ♦ Kauko Kaunisto: Kuivalahden ensimmäinen opettaja teki laskuopin (Frans Junttilan ja August Alhon 1905 laatima laskuoppi) ♦ Kauko Kaunisto: Mitä vanha valokuva tuo mieleen – Hannes Saarivuori kertoo Saharin torpasta ja vähän muustakin ♦ Neljä eurajokelaista sukua (Sydänmaan Nikulasta, Hankkilan Hyörtiltä, Tahkoniemestä ja Rikantilan Hiedolta lähteneet) ♦ Pekka Kaunisto: Mitä Eurajoella on tapahtunut 1906 ja 1946? (lehtiuutisia näiltä vuosilta) ♦ Löytö kotiarkistosta (Alfred Kordelinin velkakirja löytyi talon vintiltä) ♦ Vilho Leipälä: Maisterin kotilääkitysohjeita

Kotiseutumme Eurajoki osa V (1988)

Kauko Kaunisto: Kaunissaari ennen ja nyt (kattava historiikki ja lisäksi Leonard Stenroos, Katri Lahtinen, Juho Lammi, Kalle Pentti, Ville Siivonen, Viljo Mäkinen, Vihtori Heinonen, Martta Nurmi, Esko Kaunismäki, Maija Mattsson ja Muisto Ojala muistelevat Kaunissaaren elämää ja kertovat Kaunissaaresta) ♦ Frans Paloheimo: Mullilan tulipalot (1700-luvulla ja 1918) ♦ Pentti Paloheimo: Mullilan palosta 70 vuotta ♦ Olga Heinonen: Muutamia muistoja Mullilan tulipalosta (1918) ♦ Olli Jasu: Pula-aika ja puukaasu (puukaasukäyttöiset ajoneuvot Eurajoella) ♦ Kerttu Mäkelä: Anni Aapajärvi on opettanut jopa kolmea sukupolvea (opettaja Anni Aapajärven elämäkerta) ♦ Anelma Aro: Meillä kävi kulkureita (Niilo Jaakkola Lapijoelta muistelee) ♦ Väinö Kuitto: Fatporin ”kaupunki” (Lapijoen koulun lähistöllä) ♦ Menneiden vuosien säistä ym. (Aarno Tuomola, Oiva Mäkilä, Markku ja Ritva Tuominen, Heikki Rinne, Olli Jaakkola muistelevat säitä) ♦ Marita Koskinen: Lainauksia Lallin vuosikerrasta 1918 ♦ Toivo Lehtomaa: Pellavan tie siemenestä kankaaksi

Kotiseutumme Eurajoki osa VI (1989)

Katri Uotila: Talvisodan aika Sydänmaalla (kronikka Eurajoen murteella) ♦ Veini Tamminen: Lähteen kaivo Irjanteella ♦  Esa Tapani: Eurajoen suurista ja erikoisista puista ♦  Reino Veramo: Palomiehenä Eurajoella ♦  Kerttu Mäkelä: Nimistä ja niiden suosituimmuudesta ♦  Kari Mäkelä: Metsätiestö Eurajoella ♦  Nuoret kertovat kotikylistään (Päivi Viitala:Kaukomäki, Päivi Rantanen: Kuivalahti, Katja Haapanen: Köykkä, Kari Suominen: Lapijoki, Elina Heikkilä: Lavila, Miia Salonen: Linnamaa, Elina Uusi-Uola: Sydänmaa) ♦ Toivo Lehtomaa: Huhdan turvepehkutehdas ♦  Jaakko Virtanen: Yrjö ja Saima Virtasen runot kertovat (Yrjö oli metsänvartija, ks. osa III) ♦ Väinö Kuitto: Lapijoen asuntoalue ♦  Anelma Aro: Yrjö Mäkelä, sähkömies, runoilija, heimosoturi ym. ♦  Mistä Eurajoella keskusteltiin 100 vuotta sitten (poimintoja Rauman Lehdestä) ♦ Ulla Heino: Vuojoen kartano (laaja historiikki) ♦  Vuojoen linnan ja sen siipirakennusten huoneista (Hulda Lindvall ja Sirkka Aimo kertovat) ♦  Hulda Lindvall kertoo työstään linnan keittiössä ♦ Vihtori Heinonen: Olin Vuojoella töissä 18 vuotta ♦ Senja Lammila: Vuojoen kartanon puutarhasta ♦ Ester Tuominen: Karjanhoitokoulumuistoja (Pistolan karjanhoitokoulu Vuojoella) ♦ Sirkka Aimo: Björkenheimit edustivat valistusta ja muutakin hyvää ♦ Eemil Salminen: Elämää Vuohijoen kartanossa ♦ Eemil Salminen: Vuohijoen häristä ja palvelijoista ♦ Antti Kylänpää: Lars Magnus Björkenheim (Vuojoen kartanon omistaja ja rakennuttaja 1836-1869) ♦  Edvard Björkenheim: Luonteen kehittäminen (osa Björkenheimin pitämästä puheesta Vuojoen laulujuhlilla 1926)

Kotiseutumme Eurajoki VII (1990)

Sisältää kaskuja ja sanontoja Eurajoelta

Kotiseutumme Eurajoki VIII = Pentti Saaristo: Kylätarinoita – tarinoita Eurajoelta, Lapista ja vähän muualtakin (1991)

(Kaikki artikkelit Pentti Saariston kirjoittamia)

Rauman seudun kehitys alkoi Eurajoelta (Tokimaan metsistä) ♦ Joulun pyhyys (vanhusten joulumuisteluita Lapista) ♦ Keitä olivat laukku-permit eli reppuryssät? ♦ Entisajan Eurajoki (Eino Heino muistelee mm. hevosnylkyreitä, noitia ja kulkutauteja) ♦ Lapin Kivikylässä asui Suomen kuuluisin noita (Eerikki Juhonpoika, ”Puujumala”) ♦ Kahdeksan pientä myllyä (Lapinkoskella) ♦ Terveksi Murtmois sanos Etla Juss (Juho Ettala, voimamies) ♦ Munakarin veljekset olivat legenda jo eläessään (Aarne ja Martti Suominen) ♦ Vuosisatainen kamppailu purjehdusoikeuksien ja kutukalojen puolesta Rauman porvareita ja myllypatoja vastaan (raumalaisten ja lappilaisten riidat purjehdus-ja kalastusoikeuksista) ♦ Talonpoikaispurjehtijat (mm. Frans Ruohola ja Niilo Koivunen ym) ♦ Nälkäkuolema niitti satoa katovuosina (1690-luku ja 1860-luku) ♦ Heinilän salirivin historiaa (Kivikylän Heinilä) ♦ Vuojoen viimeiset torpparit (Vihtori Pentti, Arvo Suominen) ♦ Kuivalahdellakki eletä, ko leip muuhalt vedetä (Kuivalahden kalastajista, Aarne Kaunismäestä) ♦ Pyhä Olavi palannut Lappiin (Pyhä Olavin eli ”Santtolvin” ym. patsaat pääsivät Lapin uuteen seurakuntataloon) ♦ Santolvista 1991 (Santolvin kalliosta ja kirkosta) ♦ Korpisotureiden lomamatka (lappilaisten veteraanien retki Kajaaniin ja Sodankylään) ♦ Usko Rintasen legenda (sotamies Rintasen uroteko rintamalla) ♦ Pelättäviä olivat Triipun veljekset (Jaakko, Nikolai ja Aapeli, Frans Jussila, Jaakon poika) ♦ Karhunmetsästystä Karjalan mailla (Vihtori Kause perusti sahan Suojärvelle ja kuului Suojärven karhukerhoon, karhujen metsästäjiin) ♦ Susista ja metsästäjistä ((Ignoi Vornanen, villisian kaato Kullanperässä, Vilhelmiina Raskin katoaminen) ♦ Järvisen torpassa 11 ottolasta (Kustaa Järvinen vaimoineen otti 11 ottolasta Lapin Sukkalaan) ♦ Ikenien hoidossa oli iilimato tarpeellinen (apteekeissa oli iilimatoja verta imemään esimerkiksi tulehtuneesta hampaasta) ♦ Kon dohtor Nuurling meil Lapis kävei (murretarina Hj. Nordlingista eli Nortamosta) ♦ Murtamon reservimaa ja ryöväykset (ruotuväkeä varten) ♦ Kuolimaa hyvä paikka elää (muistelmia Kuolimaan kylästä) ♦ Vanha tuulimylly (Lapin Alisenhaudan eli Hollmenin myllymäellä) ♦ Yhtä ja toista Kullanperästä (muistelmia Kullanperän kylästä) ♦ Lukuvuoro oli sydäntalven merkkitapaus (lukukinkereistä) ♦ Foortin T-malli kulki pirtullakin (ruonalaisen Väinö Uusitalon T-mallin Fordista) ♦ Nestor Tuomisen työ ikuistui kiviperustalle (kivimies, siltojen ja kivimakasiinien rakentaja Nestor Tuominen) ♦ Eurajoen lohet ♦ Haudan rusthollin meijeri (1887-1902) ♦ Pystypannu (höyrykone eli lokomobiili) ♦ Koponkosken myllyt (Isak Laurilan mylly, Sydänmaan kylän mylly) ♦ Kala-Iisakin monumentti (Iisakki Nurmisen rakentama kiviaita) ♦ Koponkulma, nautinta-alueiden erämaa (vanhoista nautintaoikeuksista) ♦ Frans Suomisen yksinpuhelu (murretarina) ♦ Kohtalokas nälkävuosi (räätäli Samuel Grönlund ja hänen kaksi tytärtään hukkuivat Kourlampeen 1866) ♦ Vanha autosäföri muistelee (naarjokelainen Viljo Vahtola) ♦ Alina Salon pitkä elämänkaari (Kivikylästä) ♦ Haudan kanto – Suomen vanhin puinen rajamerkki (vuodelta 1619) ♦ Sotamuistoja (Pentti Saariston) ♦ Tosijuttuja (muutama kasku Lapista) ♦ Pirtuaika (tietoja alkoholin salakuljetuksesta Eurajoella ja lähiseudulla kieltolain aikana) ♦ Kveenien taru ja muistoja Pohjolasta Pentti Saariston Ruijan-matkoista)

 

Kotiseutumme osa IX (1992)

Esa Tapani: Vipu-ravikuningatar 1992 ♦ Ulla Heino: Se tavallinen tarina eli langennut nainen 19.vuosisadan alun länsisuomalaisessa maalaisyhteisössä (entisajan aviottomista lapsista ja salavuoteuden seurauksista naisille) ♦ Raittiusseura Irja – 60 vuotta toimintaa Sanni Lahdenrannan, Kerttu Lahdenrannan ja Aune Ristilän johdolla (historiikki) ♦ Mitä Antolan perheelle kuuluu (esittelyt ja kuvat Antolan Oskarin ja Lahjan lasten perheistä) ♦ Sylvi Nurmi: Lapsuuteni aikaisia pikkumuistoja Tarvolasta ja kodistani (ennen vuotta 1927) ♦ Aili Ryynänen: Vuoden 1892 perunkirjat kertovat ♦ Risto Vahekoski: Eurajoen ydinvoimalahanke jälkikäteen muisteltuna (1970-luvulla) ♦ Muistoja Kaunissaaresta (Lempi Maria Kallio muistelee lapsuuttaan Kaunissaaressa) ♦ Katri Uotila: Tapahtumia Sydänmaalta (Vanha-Uotilan palo ym.) ♦ Eurajokelaisten autojen aseveljeyttä 50 vuotta sitten (Osuuskaupan ja Uran kuorma-autot sota-aikana rintamalla) ♦ Paavo Kallikari: Metsätyöt ja puutavaran kuljetus vuosisatamme alkupuolella (Niilo Koivunen, Veikko Vanne ja Eino Hurunen muistelevat ym.) ♦ Anelma Aro: Miten Eurajoen kunnan sosiaalipalvelut ovat kehittyneet vuosien varrella (1900-luvun alusta vuoteen 1992, mm. leikkikenttätoiminta ja päiväkodit, vanhustenhuolto, palvelutalot, vammaistoiminta ym.) ♦ Kerttu Mäkelä: Lasten hoito ja kasvatus Eurajoen vanhimpien asukkaiden lapsuuden aikana ♦ Luettelo Eurajoen hevosista ja poneista 31.12.1991 ♦ Esa Tapani: Eurajoen hevoset 31.12.1991 (luettelo hevosista ja tietoja Sakari Vanha-Rauvolasta) ♦ Oskari Falttu: Hevosten kurittaminen ♦ Jonnen Joiku (Henry Tenlenin ravihevonen) ♦ Vaikeudet ja ”vaikeudet” (nälkävuosien leipä- ja puuro-ohjeita) ♦ Kauko Kaunisto: Vuojoen suuri metsänhakkuu (Tokimaasta ym. metsien hakkuista, kuljetuksista rautatiellä ym. Fanni Kolu, ja Eero Ketonen, Fabian Jerppe, Osmo Haavisto, ja Toivo Söderman muistelevat, terva- ja tärpättitehdas, Peräkämppä ym.)

Kotiseutumme Eurajoki X (1993): osa 10 sisältää myös hakemiston osien 1-10 artikkeleista

Koti ja kotiseutu (Jemina Lähteenmäen (Kuulan) 1936 Eurajoen Nuorisoseuran kotiseutujuhlissa pitämä puhe) ♦ Jaakko Palmu: Leipää maanpuolustajille -yksi talvisodan tuntemattomista sankaritarinoista ♦ Kalevi Huhtikari: Myymäläautokausi Eurajoella ♦ Lojolan pakinoita (Nestor Vanha-Rauvolan kirjoittamia pakinoita) ♦ Aina Laakeristo: Entisajan pyykkipäivät ♦ Matti Kares: Henry, Harry ja Bernhard – Ferguson-järjestelmän tulo Eurajoelle ♦ Anelma Aro: Fanni Niittynen, 101-vuotias ♦ Kerttu Mäkelä: Eurajoen yhdistysten retket 1992 ♦ Paavo Kallikari: Kotikyläni Kuivalahti ♦ Kauko Kaunisto: Eurajoen ruokakellot, tuulimoottorit ja tuulimyllyt ♦ Esa Tapani: Kivinavetoista ja niiden rakentamisesta 

Kotiseutumme Eurajoki osa XI (1994)

Arvo Ilkamo: Irjanteen keskusta 1920-luvun vaiheilla (myös kartta) ♦ Aili Ryynänen: Turun yliopiston kirjasto evakossa Eurajoella (viljamakasiineissa) ♦ Timo Viljanen: August Engelberg, säveltäjä Kuivalahdelta, Engelberg-kvartetti ♦ Ilkka Heikkilä: Vuojoen kartanon maitotalous ♦ Sitkeä eurajokelainen (Malin Matsdotter, joka eli Seilin saarella 1733-1785) ♦ Tunnustusta eurajokelaisten kotiseututyölle (Kerttu Mäkelä ja Kauko Kaunisto saivat Lohjan kotiseutupäivillä ansiomitalin kotiseututyöstä vuonna 1994) ♦ Matti Kares: Kylvöstä ja kylvökoneista kautta aikojen ♦ Vappu-Erika Koskinen: Vaeltelua ystävien seurassa Eurajoella (Vappu-Erika kertoo Eurajoesta tekemistään lehtijutuista) ♦ Timo Kause: Wihtori Kause oli sisukas yrittäjä (Kausen sahan perustaja) ♦ Kerttu Mäkelä: Karjalaiset Eurajoella ♦ Anelma Aro: Aina Laakeristo ylitti sata vuotta ♦ Paavo Kallikari: Näin elettiin ennen (Kallikari kertoo isovanhempiensa Alina ja Kustaa Lundellin elämästä 1800-luvulla ♦ Lempi Nevavuori: Vapunaattoseurojen alkuvaiheista ♦ Unto Valokivi: Vapunaattoseuroja 50 vuotta ♦ Kauko Kaunisto: Eurajoen Nuorisoseuran satavuotishistoriikki (perustaminen, toiminta, toimintamuodot, toimipaikat)

Kotiseutumme osa XII (1995)

Kerttu Mäkelä: Eeva Lahdenrannan elämäntarina ♦ Heikki Huhtala: Eurajoen seudun vanhasta kristillisyydestä ♦ Eurajoen satavuotiaat: Fanny Nurmi, Linnamaa ♦ Eila Kallikari: Minun isänmaani, mitä se on (puhe Eilan pitämästä puheesta Eurajoen itsenäisyyspäiväjuhlassa 1994) ♦ Pentti Saaristo: kuulutuksia Eurajoen kirkossa (vuodesta 1811-1907) ♦ Katri Uotila: Nästinoja oli herkkä tulvimaan ♦ Muinaisia elämisen ohjeita (koonnut Maria Kaine) ♦ Toivo Lehtomaa: Entisajan maalareista ♦ Kauko Kaunisto: Paavo kirjoitti romaanin (Paavo Kallikarin romaanista) ♦ Anelma Aro: Lauri Valleniuksen elämä päiväkirjojen valossa ♦ Toivo Lehtomaa: Vaatturi Toivo Nieminen ♦ Eino Hurunen ja Yrjö Jaakkola: Juuso Rauvolan karmea joulujuoksu (rintamalla 1943) ♦ Risto Nieminen: Irjannetta entisaikaan ♦ Katri Uotila: Veljeni Pauli Rauvola ♦ Kirsti Vettenranta: Seurakunnan päiväkerhotyöstä ♦ Jarkko Kankkio: Vuojoen Jokelan torpasta kartanoiden omistajaksi (Juho Fredrik ”Fretu”, 1833-1877 Kosken Vehmaan kartanossa) ♦ Kauko Kaunisto: Suuri ojatyö Taipaleessa, Lapijoella ja Saarella (1932-33) ♦ Iida Ketonen: Vuojoen karjanhoitokoulussa opetettua ♦ Kauko Kaunisto: 40-vuotias Eurajoen kotiseutuyhdistys (perustaminen, toiminta, puheenjohtajat, retket, hallinto ym. ym.)

Kotiseutumme Eurajoki osa XIII (1996)

Paavo Kallikari: Tyyne Ahola kertoo elämäntarinansa ♦ Ilkka Heikkilä: Vuojoki oli maatalouden kehittäjä ♦ Ritva Kava: Emil Cedercreutz ja Eurajoki ♦ Taru Stenvall menestyi ravintola-alalla (katkelmia Taru Stenvallin kirjoista) ♦ Matti Kares: Kun Huhdan parhaat hevoset kuolivat (pernaruttoon) ♦ Janne Lampolahti: Kuinka Eurajoki sai kasvipeitteensä ♦ Päivikki Lehtihalme: Kansanmusiikki Eurajoella ♦ Sifferi Kivisillan tarinointia ♦ Katri Uotila: Karjanhoitoa Sydänmaalla ♦ Jarkko Kankkio: Kahden Eurajoella syntyneen naisen elämäntarina ♦ Kauko Kaunisto: Eurajoen muinaisjäännökset ♦ Kauko Kaunisto: Eurajoen sähköistämisen historiaa

 

 

Kotiseutumme Eurajoki osa XIV (1997)

Leila Peltomaa: Aune Salovaaran elämäntarina ♦ Leena Mikkola (Falttu): Faltun mylly ja saha ♦ Erkki Mikkola: Lapijoen Nummenkulman entisistä asunnoista ja asukkaista ♦ Katri Uotila: Hiljenny hetkeksi sankarihaudoille – Sydänmaan talvi-ja jatkosodan uhrit (Seppo Haapanen, Aimo Haapanen, Aarne Jaakkola, Martti Nikula, Paavo Jaakkola, Yrjö Saarinen, Uuno Uotila, Lauri Vahlroos, Unto Valtanen, Frans Valtonen, Lauri Valtonen, Hannes Yrjölä ♦ Olavi Saarni: Sota-ajan kodin raskaita tunnelmia: puhe veteraanipäivän juhlassa 1994 ♦ Anelma Aro: Viulunrakentajia Saaren kylässä 50 vuotta sitten (Hannes Aro-Heinilä, Kalevi Aro-Heinilä, Uuno Hörkkö, Hugo Hörkkö ♦ Katri Uotila: Liliukset yrittäjinä Sydänmaalla ♦ Unto Heinonen: Jääkiekkoa Eurajoellakin yli 40 vuotta (toiminta ja kaukalot koulupiireissä, Lutan Lätkä, Eurajoen Lätkä) ♦ Kauko Kaunisto: Kuivalahden ”Myltien kappeli” (”asuntoalue”, asukkaat: Mäkilät, Sunisteet, Ojalat, Päiväköt, Karit) ♦ Paavo Kallikari: Lehtikirjoituksia Eurajoelta 1906-1910 ♦ Koululaiset kertovat kotiseudustaan (1994) ♦ Signe ja Erkki Mikkola: Lapijokelaisia torikauppiaina ♦ Kauko Kaunisto: Eurajokelaiset Köyliön takamaiden asuttajina ♦ Kauko Kaunisto: Kestikievareista ja hollikyydeistä ♦ Paloheimon Pentin luultiin varastaneen auton (Antti Kareksen kertoma tarina) ♦ Martti Pakarinen: Kyllä ennen oli helppoa (pakinoita) ♦ Janne Lampolahti: Kaunissaaren kasvimaailma ♦ Eurajoen Kokoomus ry:n historiikki 1927-1997 (laatineet Unto Valokivi, Päivikki Lehtihalme) ♦ Kauko Kaunisto: maataloustuottajain Eurajoen yhdistyksen 80-vuotishistoriikki 

 

Kotiseutumme Eurajoki osa XV (1998)

Anelma Aro: Aune Rantajoen elämäntarina ♦ Raimo Kukkamäki: Eurajokelaiset tohtorit (Jouni Aalto, Ilkka Antola, Heljä Robinson (os Antola), Jalmari Jaakkola, Lea Kauppi, Eero Keskinen, Kalevi Kyläkoski, Eva-Christina Mäkeläinen, Heimo Nupponen, Pasi Ojala, Marita Paunonen, Timo Penttilä, Jukka Pulkkinen, Samuel Roos, Hannu Saarni, Päivikki Suojanen (os Antola), Mikko Uola) ♦ Tellervo Saarinen: Kesämuistoja (runo) ♦ Ulla Heino: Vuojoki marsalkkojen ja kreivien kartanona ♦ Leena Mikkola (Falttu): Mauno Koivisto opettajana Hankkilassa ♦ Arto Jaakkola: Koulumuistoja Rikantilasta ♦ Esko Kovanen: Linda Tamminen täytti sata vuotta ♦ Kauko Kaunisto: Opetuksesta ennen kansakouluja ♦ Katri Uotila: Opettaja Elli Elina Nurminen ja kiertokoulut ♦ Katri Uotila: Alakoulu Sydänmaalle ♦ Kaarlo Heikkilä: Sotahevosia saattamassa ♦ Pentti Kokko: Opettaja Veikko Kokon elämästä ♦ Anja Tuominen: Häät ja hautajaiset vuonna 1860 ♦ Paavo Kallikari: Kun kaikki syötävä oli kortilla ♦ Janne Lampolahti: Vuojoen kartanopuiston kulttuurikasvit ♦ Leila Peltomaa: Lutan kylän vanhoja paikannimiä ♦ Esa Tapani: Maatalousmuseon portinpylväät ♦ Heikki ja Heli Ervi: Maapallon ympäri purjeveneellä ♦ Unto Heinonen: Punaupseerin tarina ♦

Kotiseutumme osa XVI (1999)

Paavo Kallikari: Terttu Maantilan elämänkaari ♦ Raimo Kukkamäki: Lisää eurajokelaisia tohtoreita  (Uolevi Lahdenranta, Uuno Tuomola, Markku Antola, Erkki Sutinen, Ritva Ylitalo) ♦ Jaakko Virtanen: Irjanteen Kalsken tilasta ja sen asukkaista ♦ Marja-Liisa Ahopelto: Erkki Ruohola muistelee elämäänsä ♦ Leena Mikkola (Falttu): Kirjastoauto kulkenut Eurajoella jo 21 vuotta ♦ Katri Uotila: Keuhkotauti Sydänmaalla ♦ Anja Tuominen: Ruisleivän tie laarista vartaalle ♦ Pentti Kokko: Lukukinkereistä vuoden 1900 molemmin puolin ♦  Katri Uotila: Muistoja maantien varrelta  (Sydänmaasta) ♦ Jalmari Jaakkola: Eurajoen synty ♦ Gustaf Roslöf: Kertomus Eurajoen pitäjästä ♦  Leena Huovila: Radiomies Arvi Hauvonen ♦ Kauko Kaunisto: Mehiläisten hoidosta Eurajoella