Museot

Irjanteen museot

Eurajoen Irjanteella, osoitteessa Kaukomäentie 2 sijaitsevat museot ympäristöineen kuuluvat Irjanteen perinnekulttuurikeskukseen, joka sisältää museoiden lisäksi 1731 rakennetun puukirkon tapuleineen ja kirkkotarhoineen, talonpoikaistalojen (Kylä-Laurilan ja Kohnan) iäkkäät rakennukset, entisen alakoulurakennuksen, Åke Tottin muistokiven, raivaajahevosten muistopuomin ja patsaan Elämänpuu.

Museoihin pääsee kesällä 2020 tutustumaan 25.6-6.8. välisenä aikana torstaisin klo 17-19 välisenä aikana.

Kotiseutumuseo odottelee kävijöitä

Kokonaisuuteen kuuluvat maatalousmuseo, jonka yhteydessä on ns. Munakarin huone, kotiseutumuseo vanhassa lainamakasiinissa, maan alla sijaitseva kellarimuseo sekä entisessä alakoulussa sijaitseva koulumuseo ja vanhassa paloruiskuhuoneessa olevat palokalustoesineet. Aivan lähellä virtaa Eurajoki, jonka vastarannalla, Kaukomäentien varrella, on historiallinen vanha saha-ja myllyrakennus, entinen Faltun saha. Koulumuseo on kesällä 2020 siirtynyt entiseen Irjanteen alakouluun, joka on valmistunut 1934 ja jäänyt pois koulukäytöstä 1973.

Museoissa on kaiken kaikkiaan noin 5200 esinettä ja kokoelma on saanut vierailijoilta runsaasti kiitosta vuosien mittaan. Esillä on paljon isoja esineitä, kuten höyrykone, puukaasutraktori, muita traktoreita ja tappureita, hevoskierto, toimiva tuulimoottori ja Suomen ensimmäinen yhdistelmäkylvökone. Osa koneista on käyttökuntoisia, ja niitä on esitelty kesäisin mm. museoiden avajaisissa. Lisäksi nähtävillä on paljon erilaisia vanhoja maataloustyökaluja ja -koneita sekä sepän työhön, kalastukseen ja metsätöihin liittyvää esineistöä. Kotiseutumuseossa (makasiinissa) on erilaisia kodin tarvekaluja ja työkaluja ja muita talous-, käsityö-ym. esineitä, kaiken kaikkiaan n. 2000 kpl.

Kellarimuseossa on noin 330 eri esinettä, joista ampuma-aseita noin 150, sekä koulumuseossa noin 600 esinettä ja pienessä palokalustomuseossa 24 esinettä.

Yhdistyksen johtokunta onkin ollut hyvin tyytyväinen eurajokelaisiin, jotka niin runsain mitoin aikoinaan lähtivät mukaan toteuttamaan museohanketta, sekä raha-ym. lahjoituksin, että osallistumalla talkootöihin. Ilman kuntalaisten suurta vaivannäköä ei näin laajaa museokokonaisuutta olisi Irjanteelle saatu. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös museoilla jo 1980-luvulta lähtien talkoovoimin työskennelleet museonhoitajat ja- esittelijät, ilman heitä museoita ei voisi ylläpitää eikä esitellä yleisölle.

Maatalousmuseon perustaminen 1980-luvulla

Maatalousmuseo

Kotiseutuyhdistys valitsi 1982 toimikunnan, johon kuuluivat Toivo Lehtomaa, Kauko Kaunisto, Toivo Kuusisto ja Kerttu Mäkelä, ja toimikunta laati kirjelmän kunnanhallitukselle. Kirjelmässä pyydettiin kotiseutuyhdistyksen käyttöön Irjanteen nuorisotalon tontin itäreunaa, jotta yhdistys voisi rakentaa siihen maatalouskonemuseon. Kunnanhallitus myöntyi yksimielisesti ja silloista puheenjohtajaa, Kauko Kaunistoa siteeraten, myönteinen päätös suorastaan pakotti kotiseutuyhdistyksen jatkotoimenpiteisiin museon saamiseksi Irjanteelle. Seuraava toimenpide oli rakentamissuunnitelman pyytäminen rakennusmestari Tuomo Jaloselta ja samaan aikaan alettiin myös luetteloida Eurajoella yleisesti käytössä olleita maatalouskoneita ja -työkaluja vuosilta 1935-1950.

Tukki- ja rahankeräys

Rakennushankkeen toteuttamiseksi järjestettiin sekä tukkien keräys metsänomistajilta, että rahankeräys. Tukkien keräyksen suorittivat ns. talkoopäälliköt, joita oli kaikkiaan 22 eri puolilla Eurajokea. He kiersivät metsänomistajien luona ja tukkeja kertyi 378 eri lahjoittajalta 1965 kpl, joista osa sahattiin museorakennuksen aineksiksi ja loput myytiin, muiden rakennustarvikkeiden rahoittamiseksi. Rahankeräyksen järjestivät Kaino Järvinen ja Toivo Lehtomaa, jotka värväsivät rahankerääjiä kunnan eri kolkista.

Rahankeräys tuotti 6275 markkaa ja lisäksi saatiin lahjoituksina mm. arkkitehtityöt ja rakennusvalvonta Tuomo Jaloselta, talkookahvitusten pullat Kylänpään Leipomolta ja ulkomaalaus Maataloustuottajain Eurajoen yhdistykseltä. Erilaisia lahjoituksia saatiin myös Manttaalikunnalta, Lions-klubilta, pankeilta, kaupoilta ja monilta yksityishenkilöiltä kuten mm. Toivo Vaaltolta ja Kalevi Lahdenrannalta, jotka kustansivat räystäsrännit ja syöksytorvet, Antero Silviukselta, joka lahjoitti kaivinkonetyöt, ja Veikko Saloselta tukkien kuljetustyöt.

Rakentaminen

4.7.1983 kattotuoleja oli jo saatu paikoilleen
9.6.1983 museorakennus oli tässä vaiheessa. Edessä vas. Jorma Haapasalo ja Matti
Kaunisto

Museon ensimmäinen osa rakennettiin 1983 ja se tapahtui talkoovoimin, tarkoin suunnitelluin rakennusvaihein, joilla kullakin oli oma työnjohtaja. Talkoissa työskenteli maaliskuun-lokakuun 1983 välisenä aikana kaiken kaikkiaan 264 henkeä ja työtunteja kertyi yli 2000. Työ sujui arki-iltaisin kolmituntisina rupeamina ja lauantaisin työskenneltiin keskimäärin kuusi tuntia. Hallin lattia-alaksi tuli 560 neliömetriä ja parvitilaa 45 neliötä. Rahaa rakentamiseen käytettiin kaikkiaan 75 000 markkaa.

Taksvärkkipulkka

Kaikille lahjoittajille ja talkoissa mukana olleille annettiin muistoksi taksvärkkipulkka, jonka oli Vuojoen kartanossa käytössä olleesta päiväpulkasta kehitellyt Kauko Kaunisto ja valmistanut Raimo Savila. Pulkkia annettiin kaikkiaan 600 paria ja lisäksi talkoolaisten ja lahjoittajien nimet ovat näkyvissä kunniatauluissa museon seinällä. Näitä pulkkia käytettiin aikoinaan Vuojoen kartanossa, jotta pysyttiin laskuissa, montako työpäivää kukin Vuojoen torppari oli suorittanut. Torpparilla oli pulkan toinen osa ja toinen oli voudilla tai työnjohtajalla ja työpäivän päätteeksi torppari poikkesi hänen luonaan merkkauttamassa loven pulkan sivureunaan, jolloin ”päivä oli pulkassa.” Maatalousmuseon avajaiset pidettiin kotiseutujuhlan yhteydessä 26.7.1984 ja tilaisuuteen osallistui noin 400 henkeä.

Toinen rakennusvaihe 

Ruokakellon nosto

Jo alun perin tiedettiin, että 500 neliön tila ei tule riittämään, koska monet maatalouskoneet ovat isoja ja tavaraa oli tulossa paljon. Siispä 1986 järjestettiin taas tukki- ja rahakeräys. Tällä kertaa tukkeja kertyi 1420 kpl ja kuntalaisia lähestyttiin postitse kohteliaalla lahjoituspyynnöllä, joka tuottikin tulosta. Rahaa kertyi kokonaisuudessaan yli 12 000 markkaa. Rakentaminen tapahtui tälläkin kertaa talkootyönä, lukuun ottamatta laajennusosan runkoa, joka teetettiin palkkatyönä ja monien lahjoitusten turvin. Vuonna 1988 talkoolaisia oli kaikkiaan 294 ja he tekivät työtä noin 2000 tuntia. Uutta tilaa valmistui noin 350 neliötä, josta osa oli parvitilaa. Museon päädyssä sijaitseva Munakarin huone ja retkikuntien opastushuone tehtiin lämmönpitäviksi. Laajennusosa otettiin käyttöön 1989.

Vuonna 1990 maatalousmuseon katolle rakennettiin torni, johon sijoitettiin Lavilan tilan entinen ruokakello. Kello oli pellitetty uudestaan ja Juhani Salonen kuljetti sen paikalle ja nosti katolle talkoolaisten avustamana. 1991 museon sisäänkäynti vaihdettiin käytännöllisistä syistä sen päädystä lännenpuoliselle sivulle.

Munakarin huone

Munakarin poikien kompassi

Keväällä 1989 Eurajoen kunta peri Munakarin poikien, Martti ja Aarne Suomisen kalastajatilan jäämistön ja lahjoitti sen edelleen kotiseutuyhdistykselle museoitavaksi. Jäämistöä varten rakennettiin oma huone maatalousmuseon pohjoisenpuoliseen päätyyn.

Kellarin asemuseo valmistui 1992

Kun maatalousmuseon toinen vaihe oli saatu päätökseen 1989, ilmeni pian taas lisärakentamistarvetta, kun kotiseutuyhdistys sai Irjanteella asuvalta Toivo Vaaltolta lahjakirjan, jolla hän lahjoitti yhdistykselle omistamansa asekokoelman.

Asemuseon tilat päätettiin rakentaa maan alle, koska maan päälle tuleva tila koettiin maisemaan sopimattomaksi ja häiritsevän myös kirkon näkymistä Huhdantien suuntaan.  Asemuseo avattiin yleisölle 1992.

Koulumuseo

Koulumuseo on siirretty entiseen alakouluun 1.6.-12.6.2020 välisenä aikana. Esineiden siirtotyön ovat tehneet kunnan vapaa-aikatoimi ja kesätyöntekijät. Kokoelma sisältää noin 600 esinettä, pulpeteista ja harmonista aina kouluvihkoihin ja mustepulloihin. 

Uuteen koulumuseoon on kalustettu koululuokka, jonka toisessa päässä on kiertokouluihin liittyvää esineistöä ja toisessa päässä hieman uudempaa kouluesineistöä. Toisessa huoneessa on tyttöjen ja poikien käsityöluokka ja myös keittolalle on oma huone.

Kotiseutuyhdistys oli valinnut jo vuonna 1982 koulumuseotoimikunnan ja antoi sille tehtäväksi kerätä ja varastoida esineitä valmiiksi mahdollista tulevaa koulumuseota varten. Vanha koulumuseo avattiin yleisölle 30.7.1998.

Palokalustomuseo

Irjanteen kirkonmäellä sijaitsee vuonna 1908 rakennettu paloruiskuhuone, ja kotiseutuyhdistyksen ehdotuksesta Eurajoen ja Kuivalahden VPK-t kokosivat entisaikojen palokalustovalikoiman, joka se sijoitettiin vanhaan ruiskuhuoneeseen vuonna 1985.

Apteekkimuseo

Apteekkimuseo on Eurajoen Kristillisen Opiston tiloissa, osoitteessa Koulutie 4, lähellä Eurajoen keskustaa ja avoinna vain sopimuksesta. Apteekkimuseo on perustettu vuonna 2009 ja se on tähän asti ollut Voltti-talolla.

Nykyinen toiminta

Museoita hoitaa edelleenkin museotoimikunta. Heidän tehtäviinsä kuuluu museoiden hoidon ja erilaisten museoon liittyvien asioiden hoitamisen lisäksi opastus ja museoiden aukiolosta huolehtiminen. Kaikki tehdään talkootöinä ja mukana on em. henkilöiden lisäksi myös suuri joukko muita talkoolaisia, esimerkiksi järjestämässä museoiden avajaisia ym. tapahtumia kesäaikaan.

Kesäkauden avajaiset pidetään yleensä touko-kesäkuun vaihteessa ja niissä on ollut ohjelmaa laidasta laitaan ja mm. köydenvetokilpailuja eri yhdistysten tai työpaikkojen välillä, sekä kahvitarjoilu Munakarin huoneessa.

Museoiden kuvakaruselli