Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarja

Sarjan 32. osa on ilmestynyt

Kotiseutumme Eurajoki XXXII kirjan takakansi
Kotiseutumme Eurajoki XXXII kirjan etukansi

Kuuden vuoden tauon jälkeen on ilmestynyt sarjan 32. osa. Kirjaa saa ostaa Eurajoen kunnan matkailuinfosta, K-supermarket Portilta ja sen hinta on 20 euroa. Toimitamme kirjaa myös postiennakolla; silloin hinta on 30 euroa.

Kirjan toimituskunnassa ovat olleet puheenjohtajana Leena Falttu sekä Ilkka Heikkilä, Marja-Terttu Kylänpää ja Tapani Rihtimäki. Kirjassa on 168 sivua ja sen artikkeleita värittää runsas kuvitus sekä vanhoja että uudempia kuvia, kaikkiaan 177 kuvaa.

Kirjan kannen ja takakannen kuvat on ottanut Matti Luotola, kannessa on kuvat Liinmaan linnaniityltä ja takana Irjanteen kirkosta ja kirkkotapulista.

Seppo Vulli aloittaa kirjan elämänmakuisilla runoillaan ja sitten on vuorossa Pekka Heinon hauska muistelus rovasti Fröbergistä ja Tuomo Saarnin mukavia muistoja partiopoikavuosista Eurajoella. Liinmaan perinneyhdistys tuo tähän päivään Liinmaan linnan historiaa, kun Hanna Elo kertoo 2017 perustetun yhdistyksen toiminnasta.

Einari Jaakkolasta, eurajokelaisesta ministeristä on mukana artikkeli ja sen jälkeen kerrotaan monipuolisesti Kuivalahdesta, aikoinaan Eurajoen suurimmasta kylästä, eri näkökulmista. Osa kirjoituksista käsittelee tätä päivää, suurin osa menneisyyttä. Matti Salmiola on laatinut kartan, johon on merkitty Kuivalahden entiset kaupat, pankit ja muita yrityksiä, jotka aikanaan toimivat vilkkaassa kylässä, mutta ovat viimeistään 2000-luvulla joutuneet sulkemaan ovensa.

Erkki Lehtonen kertoo isästään, joka oli kanankasvatuksessa uranuurtaja, ja omasta poikkeuksellisesta ammatistaan, kanojen sukupuolioitsijan työstä, joka vei Erkin maailmalle ja Leena Falttu on laatinut artikkelin Antti Kylänpäästä, kaikkien tuntemasta lehtorista ja kulttuuripersoonasta, joka on mm. sanoittanut Eurajoen kotiseutulaulun ja toiminut pitkään kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana. Ahti Sonnisen sävellys kotiseutulauluun täyttää syksyllä 50 vuotta ja sekin ansaitsee oman maininnan.

Kotiseutuyhdistys täytti 60 vuotta vuonna 2016 ja tähän kirjaan on koottu lyhyehkö historiikki sen toiminnasta aina tähän päivään asti. Lisäksi mukana on asiaan liittyen pienoisnäytelmä kesän 2016 Irjanteen museoiden avajaisista. Eurajoen MTK täyttää tänä vuonna 100 vuotta, ja sitä oli tarkoitus juhlia 4.4.2020 Yhteiskoululla, mutta juhla siirtyi koronavirusepidemian vuoksi. Julkaisemme kuitenkin MTK-n lyhyen historiikin sekä Marja-Leena Siirin juhlaa varten kirjoittaman puheen ja allekirjoittaneen niin ikään juhlaa varten laatiman pienoisnäytelmän, siinä toivossa, että tilaisuus voitaisiin pitää myöhemmin. Näihin kirjoituksiin oli tarkoitus tulla myös kuvia juhlasta. Martti Andsten on ottanut paljon valokuvia toimiessaan kuumailmapallon pilottina ja kirjaan on valikoitu näistä parikymmentä kuvaa. On mielenkiintoista nähdä, miltä kotiseutumme tutut rakennukset ja tienoot näyttävät ilmasta käsin.

Ilkka Heikkilä ja Lassi Jaakkola ovat haastatelleet Onni Luotoa ja Teuvo Jaakkolaa, jotka 1930-luvulla syntyneinä muistavat sota-aikaa, jolloin virolaisia salakuljetettiin Verkkokarista Ruotsiin. Luoto ja Jaakkola ovat itse olleet todistamassa vuonna 1944, kun Kaunissaaressa odotti laiva, valmiina viemään lastin pakolaisia Söderhamniin. Heikkilä ja Jaakkola ovat tehneet mielenkiintoisen asiaa käsittelevän artikkelin. Lisäksi Ilkka Heikkilä on tehnyt kirjoituksen Eurajoen vanhimmasta asukkaasta, Risto Kylänpäästä, joka tammikuussa täytti 101 vuotta.

Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarja on aloitettu 1984

Yhdistys on julkaissut Kotiseutumme Eurajoki-kirjasarjaa vuodesta 1984 lähtien, ensin yhteistyössä kunnan kulttuuritoimen kanssa ja sittemmin itsenäisesti. Kirjojen toimituksesta ovat vastanneet toimituskunnat, joissa oli aluksi 1-2 jäsentä kulttuurilautakunnan valitsemina ja muut jäsenet kotiseutuyhdistyksestä. Kirjasarjan artikkeleissa on esitelty laajasti Eurajoen historiaa ja nykyisyyttä eri aloilta, ja alussa kirjoja ilmestyi vuosittain. Kirjat sisältävät myös runsaasti kuvia ja erilaisia karttoja tai piirroksia Eurajokeen liittyen. Viime vuosina mukaan on otettu myös fiktiivisiä kirjoituksia eli tarinoita ja runoja. Eri kirjoittajia on vuosikymmenien kuluessa ollut runsaasti ja kaikki kirjoitustyö on tehty talkootyönä.

Ensimmäinen Kotiseutumme Eurajoki-kirja oli 64-sivuinen vihkonen, ja siitä oli alun perinkin tarkoitus muodostaa vuosittain julkaistava sarja. Ensimmäisen kirjan toimituskuntaan kuuluivat puheenjohtajana Kauko Kaunisto ja muina jäseninä Anelma Aro, Eila I. Jaakkola, Ritva Laakso ja Pentti Lavila.  Ensimmäisessä kirjassa kirjasarjan tarkoitus ja jatkuvuus määriteltiin näin: ”Tarkoitus on tehdä kunnan nykyisille asukkaille, myös nuorille, tutuksi Eurajokea, sen nykyisyyttä ja varsinkin sen varhaisempaa elämää, sellaisena kuin kunnan asukkaat sen itse ovat kokeneet ja sitten kirjallisesti esittäneet tai haastattelijalle kertoneet.”

Vuosien mittaan kirjat ovat kasvaneet paksuudeltaan keskimäärin 200-sivuisiksi ja kymmeniä, (monet yli sata) kuvia sisältäviksi eurajokelaisen historian, elämänmenon ja tapahtumien tietopaketeiksi. Kirjoitusten pituus vaihtelee yhden-kahden sivun muistelma- ym. paloista aina monikymmensivuisiin yhdistysten tms. historiikkeihin.

Aiheita laidasta laitaan

Kirjasarjassa on esitelty myös useimpien Eurajoen kylien historiaa, pohjautuen sekä henkilöhaastatteluihin että erilaiseen kirjalliseen lähdeaineistoon. On nuoruudenmuistelmia, humoristisia muistelmia ja sukutarinoita, ja esitelty erilaisia ammatinharjoittajia ja yrityksiä, yhteisöjä, kouluja, yhdistyksiä ja vanhoja työtapoja ja perinteitä. Aiheet ovat vaihdelleet aina aurinkokelloista juhannussalkoihin ja karjanhoitokoulusta perinnekäsitöihin. Osien 10, 20 ja 30 hakemistot sisältävät tuhansia nimiä, joista kukin on mainittu vähintään yhden kerran jossakin kirjassa. Lisäksi löytyy laaja hakemisto myös aihepiireittäin, joten tiedon etsiminen jostakin tietystä aiheesta tai henkilöstä on helppoa.

Vuosien varrella on julkaistu mm. Eurajoen Maatalousnaisten, Nuorisoseuran, Eurajoen Veikkojen, Punaisen Ristin Eurajoen osaston, Maataloustuottajain, Rintamamiesveteraanien ja Kokoomuksen laajat historiikit. Sarjan kaksikymmentä ensimmäistä osaa valmistui Kauko Kauniston johdolla. Ne olivat pehmeäkantisia ja kooltaan nykyistä hiukan pienempiä. Vuonna 2004 kirjan kokoa suurennettiin, jolloin teksti, kuvat ja kartat saatiin isompina ja selkeämpinä lukijoille, ja kirjat muutettiin myös kovakantisiksi. Puheenjohtajuutta ja kirjojen toimitusta ovat jatkaneet Kauko Kauniston jälkeen Raimo Kukkamäki (osat 21-28) ja vuodesta 2010 lähtien Leena Falttu.

Kirjat 7, 8 ja 27 

Kirja numero 7 on omistettu eurajokelaisille kaskuille ja sanonnoille, joiden keräämistä varten järjestettiin keruukilpailu. Siihen saivat osallistua kaikki eurajokelaiset, ja kaskuja sekä sanontoja kertyikin yhteensä 1400 kpl. Kilpailun voitti kaskusarjassa jo edesmennyt Aarne Kaunismäki 218 kaskulla ja sanontasarjan Tellervo Saarinen 306 sanonnalla. Kirjassa kaskut ja sanonnat jaettiin eri elämänpiireihin ja elinkeinoihin, esim. kalastus ja maanviljelys, sekä henkilökaskuihin. Kirjan on kuvittanut Sirpa Kauramaa hauskoilla piirroksilla.

Kirja numero 8 on nimeltään Kylätarinoita: Kotiseutumme Eurajoki ja Lappi. Se on kokonaisuudessaan Pentti Saariston kirjoittama ja sisältää kylätarinoita molemmista kunnista. Tarinat ovat sekoitus perimätietoa, uskomuksia, paikallishistoriaa sekä erilaisia ihmiskohtaloita. Jo edesmennyt Saaristo tunnetaan erityisesti näytelmän “Munakarin veljekset” kirjoittajana ja monista muistakin kotiseutuaiheisista kirjoituksistaan.

Kirja numero 27, nimeltään Mullila, kotokylä – murrejutui mukulavuasilt, joka ilmestyi vuonna 2010, on niin ikään sarjasta poikkeava, että sen on kokonaisuudessaan kirjoittanut Unto Heinonen. Kirja sisältää hauskoja tarinoita Mullilan kylästä, josta Unto oli syntyisin.

Useimpia sarjan kirjoja on edelleen hankittavissa. Niitä voi tiedustella numerosta 044 991 0075. Sarjan osat 1, 2, 8, 29, 30 ja 31 on loppuun myyty.

Kirjoituskilpailu 2011

Syksyllä 2011 julistettiin avoimeksi kirjoituskilpailu, johon tuli viisi runoa ja 9 proosatekstiä, ja taso oli erittäin hyvä. Osa kirjoituksista oli murteella, osa kirjakielellä. Kaikki saapuneet kirjoitukset julkaistiin osassa 30 ja ne on kuvitettu Sirpa Kauramaan piirroksin.

Palkittaviksi valittiin seuraavat:

Novelli/tarinasarja:

  1. palkinto: Pokun tarina; kirjoittanut Antti Saaristo
  2. palkinto: Kohratusten kartnon koivkujal; kirjoittanut Vesa-Pekka Leino
  3. palkinto: Takan korjaus; kirjoittanut Esa Matikka

Kunniamaininnat:

  •  Valkovuokot; kirjoittanut Hanna Heinonen
  • Vuojoen kartanon piiat eli elämää Vuojoella 1970-luvulla; kirjoittanut Hely Laine

Runosarjassa päätettiin jakaa palkinto kahtia:

  • Lauhtuvuare petäj; kirjoittanut Vesa-Pekka Leino
  • Suviaik maankylän torpass enne vanha; kirjoittanut Antero Lindroos