Seuraavassa esitellään Eurajoen kouluhistoriaa, ensimmäisen koulun perustamisesta tähän päivään asti.
Eurajoella toimivat vuonna 2020 Huhdan, Keskustan, Kuivalahden, Lapijoen, Linnamaan, Rikantilan sekä Sydänmaan ala-asteet sekä Yhteiskoulu ja lukio ja Luvian yhtenäiskoulu. Tämä artikkeli keskittyy kuitenkin “vanhan” Eurajoen kouluihin ennen kuntaliitosta.
Ennen kansakouluja ja niiden rinnallakin käytiin kiertokouluja, joita perustettiin 1800-luvun puolivälissä, mutta jo sitä ennen lukkarit olivat opettaneet lapsia, Eurajoella mm. Erkki ja Juho Tenlenius. Lukutaito oli silti hyvin harvinainen, vaikka papisto piti lukukinkereitä ja aloitti rippikoulut vuonna 1742. Lukemista pidettiin niin tärkeänä, että kinkereille lukuoppiin patistettiin kaikenikäisiä kansalaisia, jopa yli 70-vuotiaita ja lukutaitoa myös kuulusteltiin. Monet kuitenkin välttelivät koulutusta, eikä lukeminen kovinkaan monilta sujunut. Niinpä 1840-luvulla päätettiin perustaa erityisiä lastenkouluja, joihin palkattaisiin opettaja, mieluiten nainen. Oma opettaja valittiinkin Irjanteelle ja Lapijoelle, mutta muutaman vuoden päästä toiminta kuihtui ja kirkkoherra Nestenin oli kutsuttava pitäjäläiset neuvonpitoon, mitä asialle tehtäisiin. Näin syntyivät kiertokoulut.
Mainittakoon, että jo 1700-luvulla muutamat eurajokelaiset ovat käyneet Porin triviaalikoulua ja Rauman pedagogiota. Tarkemmin sanoen, tiedetään 118 Raumalle tai Poriin kouluihin ilmoittautunutta. Heistä tunnetuin on Samuel Roos, Rikantilan Nurkin talosta (s. 1792) joka pääsi ylioppilaaksi 1811 ja valmistui lääkäriksi 1832. Useimmista opintielle lähteneistä tuli pappeja.
Ensimmäiset kiertokoulut
Vuonna 1859 vahvistettu ohjesääntö koulunkäynnistä antoi pohjan sille, mitä kouluissa tuli opettaa ja miten siellä toimitaan. Jo vuonna 1857 Eurajoelle oli perustettu kaksi kiertokoulua, toinen Vuojoelle ja toinen Lavilaan. Ne oli tarkoitettu lähinnä kartanon alustalaisten lapsille. Myöhemmin tuli kiertokoulu myös Irjanteelle ja Kuivalahdelle ja muutamaan muuhun kylään. Sama opettaja kiersi kouluja, joita käytiin 8-9 viikon jaksoissa. 1888 Eurajoki jaettiin yliseen ja aliseen opetuspiiriin ja piirit vielä kolmeksi alueeksi. Myöhemmin alueita jaettiin vielä lohkoiksi ja neljään eri piiriin, jotta koulumatkat eivät tulisi liian pitkiksi, joten 1900-luvun alussa opetusta jaettiin kaikkiaan 17 eri paikassa. Osa tapahtui jo silloin perustetuissa kansakouluissa, osa kiertokouluissa, joita pidettiin yksityiskodeissa ja koulutuvissa. Kiertokouluopetus loppui kokonaan vasta 1941 ja silloin kirjoissa oli vielä 112 oppilasta.
Oppilaita saattoi samassa kiertokoulussa olla jopa 90 ja keskimäärin 45-50, joten opetuksen antaminen kaikille oli hyvin haastavaa. Iät vaihtelivat 7-12 vuoden välillä ja oppimistaso tietysti myös. Edistyneemmät oppilaat onneksi opettivat nuorempiaan ja kuri oli kova. Jopa korvapuusteja saattoi opettaja antaa kurittomalle oppilaalle. Kiertokoulu toimi kuitenkin hyvin täydentävänä opetusmuotona kansakoulujen lisänä ja lisäsi myös merkittävästi lasten lukutaitoa ja muuta oppimista. Ensimmäisiä kiertokoulunopettajia Eurajoella olivat perintöläänissä Kustaa Roslöf Lutalta sekä rälssiläänissä Gustaf Grönlund.
Ensimmäiset kansakoulut
Vuonna 1866 tuli voimaan kansakouluasetus, jolla koulujen perustaminen annettiin kuntien tehtäväksi. Asetuksella haluttiin saada opetus kaikkien saataville säädystä tai varallisuudesta riippumatta. Kansakouluja vastustettiin Eurajoella ensin kiivaasti. Pelättiin kustannuksia ja epäiltiin myös, että koulutus vieraannuttaisi lapset vanhempiensa ammateista ja elämäntavoista. Vuojoen patruuna Axel Björkenheim halusi kuitenkin Eurajoelle koulun ja ilmoitti kuntakokoukselle perustavansa koulun Kirkonkylään, omistamaansa Riikon taloon, joka sijaitsi aivan kirkon vieressä. Hän lahjoitti koululle myös kalusteet sekä opettajan asunnon. Ensimmäiset oppilaat aloittivat koulun Riikolla syksyllä 1877. Tosin koulu oli vielä pieni, siellä oli keskimäärin 25 oppilasta. Moni ei halunnut laittaa lastaan Vuojoen kouluun, joksi koulu miellettiin ja esim. Rauman lehdet leimasivat eurajokelaiset sivistyksen vastustajiksi. Vastakkain olivat koulujen vastustajat ja puolestapuhujat. Riikon koulun sijaintia pidettiin huonona ja monien vaiheiden jälkeen uusi koulu nousi Vastamäkeen. Se avattiin 1890 patruuna Björkenheimin Raumalta tilaaman torvisoittokunnan tahdittamana.
Jo aikaisemmin, eli 1886 oli myös Kaunissaareen perustettu koulu, jonka oli työntekijöiden lapsille perustanut Kaunissaaren sahan omistaja Antti Ahlström. Vähitellen asenteet kouluja kohtaan muuttuivat suopeammiksi ja vuoden 1892 kuntakokous jakoi Eurajoen neljään koulupiiriin, eli Kirkonkylä, Kuivalahti, Lapijoki ja Mullila. Kirkonkylän koulu oli jo aloittanut, ja muihinkin päätettiin rakentaa oma koulu. Kukin piiri sai tähän tarkoitukseen viinaverorahoja 4000 markkaa ja koulujen tuli olla valmiina neljässä vuodessa.
(Lähde: Ulla Heino: Eurajoen historia osat II ja III)
Harjun koulu
Mullilassa edelleen sijaitseva koulurakennus valmistui 1895. Sen alueeseen kuuluivat Huhdan, Irjanteen, Kainun, Kaukomäen, Mullilan ja Sydänmaan kylät. Tontin lahjoitti Axel Björkenheim. Koulurakennus vihittiin käyttöön 26.9.1895 ja koulun kirjoihin merkittiin 33 oppilasta, joista tyttöjä oli 18 ja poikia 15. Ensimmäisenä opettajana toimi Aleksandra (Sanni) Lindholm 1895-1900. Kun Sanni avioitui koulun johtokunnan puheenjohtajan, Vihtori Lahdenrannan kanssa, seuraavaksi opettajaksi tuli Laura Hillberg (suomennettuna Helkavuori, myöhemmin Kannel) Vesilahdelta.
Koulun oppilasmäärän noustua 62 oppilaaseen vuonna 1911, tuli ajankohtaiseksi palkata toinenkin opettaja. Kurinpito-ongelmiakin koulussa oli ollut, erityisesti erään leipurin pojan kanssa, jonka äiti halusi rettelöidä opettajan kanssa, niin että johtokunta joutui puuttumaan asiaan. 1912 toiseksi opettajaksi valittiin Yrjö Kannel, 8 hakijan joukosta. Myöhemmin koulun opettajista tuli aviopari ja he toimivat koulussa opettajina yli 40 vuotta. Koulua nimitettiin usein Kanteleen kouluksi ja Lauran lempinimeksi vakiintui Kaisa.
Koulun oppilasmäärän kasvaessa edelleen tilat kävivät ahtaiksi, ja vuonna 1919 saatiin valmiiksi laajennus, jossa luokkahuoneen rinnalle oli tullut toinen luokka ja itäpäätyyn valmistui myös toinen opettajan asunto. Tämäkään lisätila ei kuitenkaan riittänyt, joten Irjanteen piiriin perustettiin kaksi alakoulua, 1-2 luokkia varten. Huhdalla aloitti syksyllä 1933 alakoulu seurakunnalta vuokratuissa tiloissa ja Irjanteelle rakennettiin kirkon viereen kokonaan uusi alakoulu, joka valmistui syksyllä 1934.
Alakoulun keittiössä, keittolassa alettiin myös valmistaa ruokaa v. 1946, ja se kuljetettiin myös yläkouluun. Keittäjänä toimi Kyllikki Tähtivuori ja ruokaa kuljetti Sylvi Suominen. “Sype” oli vuosien ajan tuttu näky maantiellä, työntäessään ruokarattaita Irjanteelta Harjulle säällä kuin säällä.
Harjun koulu oli pitkään oppilasmäärältään Eurajoen suurin, ja lisätiloja vuokrattiin myös Irjanteelta, yksityishenkilöiltä, tilanahtauden ollessa pahimmillaan. Vuosina 1945-47 sekä 1954-55 koulu oli neljäopettajainen ja koulussa annettiin opetusta iltapäivisin myös 7-8-luokkalaisille, kunnes heidät 1960-luvun alussa siirrettiin joko Yhteiskouluun tai Kuivalahdella sijaitsevaan kansalaiskouluun.
Pisimpään Harjun koulussa opettaneen Kanteleen pariskunnan lisäksi ovat opettajina Harjulla olleet mm. seuraavat: Unto Heinonen vuosina 1954-1968 ja Martta Kari 1945-1973 sekä Jorma Peltonen 1968-1973. Alakoulun opettajina toimivat pisimpään mm. Aune Suominen 1934-1944, Aili Kupela 1944-1948, Taina Vartiainen 1952-1969 sekä viimeiseksi Satu Kuusisto 1969-1973. Lisäksi Harjun koulupiirin kouluissa toimi useita opettajia lyhytaikaisemmissa työsuhteissa.
Harjun ja Huhdan koulut päätettiin yhdistää 1971, ja koska Huhdan koulu oli uudempi ja parempikuntoinen, ylemmät luokat siirrettiin sinne 1973. 1-2-luokat siirtyivät alakoulusta Harjulle ja jatkoivat siellä vuoteen 1981, jolloin kaikki Irjanteen koulupiirin oppilaat alkoivat saada opetusta vain Huhdan koululla. Harjun koulu myytiin yksityisomistukseen ja siinä on toiminut erilaisia kerhotiloja, puusepänliike ja nykyään se on asuinkäytössä.
(Lähde: Kotiseutumme Eurajoki osa XVIII)
Huhdan koulu
Huhdalla koulua oli käyty nykyisen koulun vieressä olevassa seurakunnan omistamassa kiinteistössä, joka oli tuotu paikalle Juuselasta, eli nykyiseltä Riihoselta. Lisäksi koulua käytiin Uusi-Marttilassa, Juuselassa ja Piisillä (Ketola). Pojat saivat käsityöopetusta Toivo Vanha-Marttilalta. Eri ikäiset kävivät koulua eri paikoissa, eli koulunkäynti oli melko erikoista aina siihen asti, kun nykyinen koulu valmistui.
Varsinaisessa koulussa oli yksi luokkahuone, opettajan asunto ja eteinen. Koulukeittola aloitti ahtaissa olosuhteissa opettajan asunnon keittiössä 1943, eikä koululla ollut omaa kaivoa, vaan vesi piti hakea läheisestä talosta. Ensimmäisenä keittäjänä toimi Eeva Rantanen (Kahala). Koulussa oli paljon inkeriläisiä oppilaita 1940-luvulla ja heiltä opittiin inkeriläistä kulttuuria. Kun puukaasuautoilla oli huutava pula pilkkeistä, niitä tehtiin myös opettaja Lempi Perkiön määräyksestä koululla, Piisin lahjoittamista haloista. Työ oli raskasta, varsinkin kuoriminen, mutta paljon saatiin aikaankin.
Vanha koulu oli pieni ja vaatimaton, ja 1947 alettiin rakentaa uutta koulua. Se valmistui hirrestä ja kaikki työt tehtiin kyläläisten tai naapurikylän miesten toimesta. Uusi, 1949 syksyllä käyttöön otettu koulu oli nykyaikainen, siinä oli useita luokkia, keittola ja keskuslämmitys. Yksi luokka toimi voimistelusalina ja poikien käsityöluokkana. Koulun pihalle tehtiin myös urheilukenttä, jossa voitiin urheilla ja pelata. Myös uusi opettaja, Niilo Juusela aloitti uudessa koulussa 1949.
1973 lääni perusti uuden Irjanteen koulupiirin, johon kuuluivat Huhta ja Harju, ja Irjanteen alakoulu jäi pois käytöstä. 1-2-luokat kävivät koulua vielä Harjulla ja heitä opetti Liisa Koivusalo. Harjulla opettanut Jorma Peltonen siirtyi opettajaksi Huhdalle ja opetti 3-4-luokkia, Niilo Juusela 5-6-luokkia. Keittäjänä toimi Mari Salo ja hänen jälkeensä Ellen Salo. Koulun yläkerrassa oli 3 asuinhuoneistoa, kaksi opettajille ja yksi keittäjälle.
Koulu muuttui peruskouluksi 1974. Sen myötä tuli uudistuksina mm. tukiopetus, vanhempainillat ja oppilaille tarjottavat välipalat. 1980-luvulle tultaessa todettiin, että Harjun koulu oli niin heikossa kunnossa, että se olisi korjattava tai rakennettava Irjanteen koulupiiriin uusi koulu. Vaihtoehtoja pohdittiin, mutta ainoa tulos oli, että Harjun koululta siirrettiin 1-2-luokat Huhdalle, ja sen jälkeen keskusteltiin, korjataanko nyt Huhdan koulu vai tuleeko uusi Irjanteelle. 1990-luvulla koulun korjaaminen vei voiton, kun opettajiakin muutti pois ja yläkerran asuntoja jäi tyhjäksi. Mm. luokkia kunnostettiin ja koulu maalattiin. Irjanteen kouluhanke hiipui. Liisa Koivusalon eläköidyttyä opettajaksi oli tullut Tuula Mustonen. 1990-luvulla opettajakunta vaihtui tiuhaan tahtiin opettaja Peltosta ja Mustosta lukuun ottamatta.
2000-luvulla lähes koko opettajisto vaihtui ja rehtoriksi tuli Peltosen jälkeen Vesa Jalonen. Opettajia alettiin kutsua etunimillä, ja uudistuksina tulivat mm. internet, yökoulut ja leirikoulut. Oppilasmäärä oli ollut jo vuosia 50-60, ja 2000-luvun alussa suurimmillaan 72 oppilasta.
Vuonna 2005 valmistui koulun länsipäätyyn kauan, jopa kymmeniä vuosia odotettu lisärakennus, johon tuli liikuntasali, moderni keittiö sekä ruokailutilat. Iltapäiväkerho on toiminut vuosikausia kylätuvassa eli koulun ulkorakennuksessa ja 2018 koulun yläkertaan muutti Irjanteelta perhepäiväkotiryhmä Menninkäiset.
(Lähde: Kotiseutumme Eurajoki osa XXII)
Kirkonkylän koulu
Kirkonkylään oli perustettu koulu jo 1877, Riikon taloon, joka sijaitsi kirkon vieressä tien toisella puolella, nykyisen EKT-palvelun, entisen Osuuskaupan rautamyymälän paikalla. Sijaintia kirkon ja hautausmaan läheisyydessä pidettiin kuitenkin sopimattomana ja jopa epäterveellisenä, ja siksi uusi koulu haluttiin muualle. Uuden koulun paikan päätti patruuna Björkenheim, joka lahjoitti tontin. Se valmistui 1890, mäen päälle, nykyisen vesitornin juurelle ja sitä käytiin aina vuoteen 1975, jolloin valmistui uusi, Keskustan kouluna tunnettu koulu Runkotielle, Metsolan asuinalueelle. Samaan taloon tuli myös kunnankirjasto.
Kirkonkylän koulun ensimmäinen opettaja oli Vilhelmiina Forsman (1877-78) jonka jälkeen seurasi pitkä liuta naisopettajia, joista moni oli virassaan vain 1-4 vuotta. Pisimpään koulussa olivat opettajina Hanna Nieminen (Rantanen, 1895-1921) sekä opettajapariskunta Kerttu ja Maunu Lahdenranta (1950-1972.)
Vastamäessä sijaitseva koulu oli kunnan omistuksessa vuoteen 2004 asti jolloin se myytiin yksityiselle, asuinkäyttöön. Koululla oli toiminut erilaisia yhdistyksiä ja harrastuspiirejä.
Kuivalahden koulu
Kansakoulu aloitti toimintansa Kuivalahdella 1895 eli samana vuonna kuin Kirkonkylän, Harjun ja Lapijoen koulut. Kylän keskellä oli avara tila, jota oli käytetty torina ja se soveltui koulun paikaksi hyvin. Oppilasmäärä kasvoi kuitenkin sitä tahtia että 1923 oli palkattava toinen opettaja ja saatava lisää tilaa 60 oppilaalle. Kunta osti Neulan talon rakennukset ja rakennutti tontille uuden koulun.
30 vuoden aikana uusi koulu kävi huonokuntoiseksi, eikä siinä ollut opettajille asuntoja. Tästä syystä kunta päätti rakennuttaa kouluksi uuden kaksikerroksisen kivitalon. Koulu valmistui 1955 ja sen vihki käyttöön rovasti J.V. Heinonen keväällä 1956. Koulun länsipäähän tuli myös asuntoja opettajille ja vahtimestarille. Samaa koulua käydään edelleen, ja entisissä opettajien asunnoissa toimii ryhmis eli ryhmäperhepäiväkoti ja iltapäiväkerho. Osa asunnoista on yksityisasuntoina. Rakennuksessa toimi myös kansalaiskoulu 50-luvun lopulta siihen asti kun siirryttiin peruskouluun 1973.
Ensimmäinen opettaja Kuivalahdella oli Frans Junttila. Pisimpään koulussa opettaneita olivat mm. Hannu Laihonen sekä Lahtisen pariskunta, Matti ja Tuula. Vanhin koulurakennus kylän keskellä on ollut 70-luvulta lähtien Kuivalahden VPK-n käytössä. 1955 valmistunut koulu on edelleen toiminnassa 2020-luvulla.
(Lähde: Eurajoen pitäjänkirja sekä Kotiseutumme Eurajoki XXIV)
Lapijoen koulu
Kuten edellä kerrottiin, Lapijoki oli yksi 1892 perustetuista koulupiireistä Eurajoella, ja johtokunnan kokous pidettiin siellä marraskuussa 1893. Koulupiiriin kuuluivat aluksi myös myöhemmin omiksi koulupiireikseen erotetut Rikantila (Rikantila, Lutta, Saari, Köykkä ja Karra) sekä Linnamaa (Linnamaa, Väkkärä, Kaukonpieli, Tahkoniemi.) Näin Lapijoen piiriin ovat jääneet Lapijoen kylän lisäksi Taipaleen, Koivuniemen ja Hankkilan kylät. Koulun paikaksi oli kaksi vaihtoehtoa, joko Ylä-Ungin talo Taipaleella tai Heinilän mäki, joka tuli valituksi. Koululle tonttimaan lahjoittivat Markus Jaakkola ja Iisakki Raunela.
Hirsiseen päärakennukseen tuli yksi luokkahuone, eteinen ja kuisti sekä opettajan asunto. 1901 valmistui laajennuksena veistohuone, siihen asti veisto-ja puutöitä oli tehty koulun eteisessä, saunassa tai oppilaiden kotona. Tontti oli kovin pieni, ja 1921 koululle ostettiin viereinen Lindgrenin tontti ja 1962 viereinen Metsälän tontti. Koulua myös laajennettiin vuonna 1921 ja sen myötä kouluun tuli kaksi luokkahuonetta lisää sekä kaksi opettajien asuntoa. Koulusta tuli samalla kaksikerroksinen. 1921 palkattiin myös toinen opettaja ja 1956 kolmas. 1945 laajennettiin ulkorakennusta ja tehtiin leikkikenttä koulun pihaan. Samana vuonna kylätie oikaistiin. Vuosina 1955-56 koululle tehtiin kellaritilat, joihin tuli keskuslämmitys ja koulun tiloja uudistettiin muutenkin. Vuonna 1986 ulkorakennukseen saatiin liikuntahalli sekä ruokala.
2010-luvun lopulla keskusteltiin siitä, pitäisikö Lapijoelle, asuntoalueelle, rakentaa kokonaan uusi koulu, mutta päädyttiin korjaamaan vanhaa. 2011 kouluun tuli mm. uusi ulkolaudoitus ja peltikatto. Iltapäiväkerhotoiminta aloitettiin vuonna 2004 ja 2014 esikoululaiset siirtyivät uuden päiväkoti Metsätähden tiloihin.
Erikoisuutena voi mainita, että Lapijoen koulussa kokeiltiin keittolatoimintaa jo paljon ennen muita, sillä ruuan tarjoilu oppilaille aloitettiin syksyllä 1923. Se ei kuitenkaan saanut tarpeeksi “kannatusta” lasten ja vanhempien puolelta, joten keittola lopetettiin jo helmikuussa 1924.
Ensimmäiseksi opettajaksi kouluun tuli Lyydia Turtola. Pisimpään opettajana toimineita olivat Taneli Tuomola (1907-1939), Väinö Kuitto (1953-1983 ja Satu Kuusisto, joka tuli Lapijoelle 1973 ja jäi eläkkeelle 2007.
Koulun toiminta jatkuu edelleen 2020-luvulla.
(Lähde: Minun kouluni – kuvakulmia koulunkäynnistä Lapijoella ennen ja nyt)
Lavilan koulu
Vuonna 1919 Kirkonkylän kouluun palkattiin toinen opettaja ja 1920 kunnanvaltuusto perusti Lavilan koulupiirin, johon kuuluivat Kirkonkylä, Lavila ja Kainu. Kunta oli ostanut Lavilan kartanon vuonna 1906 valmistuneen päärakennuksen ja siinä käytiin koulua vuosina 1922-1926, mutta tilat tuntuivat liian suurilta kansakoulukäyttöön ja kunta myi rakennuksen Kristilliselle opistolle 1926. Uusi, pienempi koulu rakennettiin Lavilan ja Maaden rajalle ja tässä Lavilan koulussa aloitettiin opetus 1928. Ensimmäisenä opettajana toimi Mauno Salminen ja hänen jälkeensä pitkän uran teki Väinö Jaakkola (1923-1956.) Myös Anni Aapajärvi oli tunnettu opettaja (1943-1970.) Myöhemmin tiloissa toimi ns. apukoulu, ja sitten talo myytiin yksityisasunnoksi.
(Lähde: Eurajoen pitäjänkirja)
Linnamaan koulu
Vuonna 1898 oli tullut voimaan kansakoulujen piirijakoasetus, joka velvoitti kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin. Eurajoella piirejä jo olikin, mutta vuonna 1900 piirejä tuli lisää eli Saaristopiirin (Ilavaisten), Rikantilan, Sydänmaan ja Linnamaan piirit edellisten lisäksi. Linnamaan piiriin kuuluivat Linnamaan kylän lisäksi Auvin kylä sekä osa Vuojoen kartanoa, Pappilan Luodon torpat sekä Wäkkärän, Kaukonpielen ja Tahkoniemen yksinäistalot alustoineen. Kuten Rikantilan koulunkin osalta, myös Linnamaan koulun alkutaival oli hankala, koska kiisteltiin siitä, laajennetaanko Kirkonkylän ahtaaksi käynyttä koulua vai tehdäänkö uusi Linnamaahan. Myös koulun paikan valinta aiheutti riitaa; toiset halusivat koulun Vuojoen kartanon lähelle, toiset taas Linnamaan kylään. Vuojoella ei enää vuodesta 1907 lähtien ollut kartanonherraa, vaan kartanosta tuli osakeyhtiö Wuojoki Gods Ab ja kartanoa johti isännöitsijä Sandström. Hän ehdotti kuntakokoukselle uuden koulun perustamista, mutta asia viivästyi, koska paikan valinta tuotti ongelmia. Vaihtoehtoja oli monta, mutta lopulta koulu valmistui nykyiselle paikalleen niin että koulutyö pääsi alkamaan syksyllä 1912. Rakentamisessa käytettiin vuonna 1911 valmistuneen Rikantilan koulun piirustuksia, joihin tehtiin joitakin muutoksia, esim. huonejärjestykseen.
Ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kustaa Salminen ja tyttöjen käsityönopettajaksi Sandra Salminen. 1928 perustettiin alakansakoulun opettajan virka ja opettajina toimivat Anni Aapajärvi ja Vihtori Junnila. Junnila kaatui sotarintamalla ja hänen sijaisemaan toimi useita henkilöitä, jopa ylioppilaita. Pisimpään opettajina ovat toimineet nn. Aimo Kukkonen (1968-2001) sekä Leena Känä (1976-2014.)
Kuten muissakin koulupiireissä, myös Linnamaassa tilat kävivät ahtaiksi, eikä koululla ollut omaa keittolaa. Ruokaa tehtiin jopa saunan eteisessä ja koululuokassa tai keittäjän kotona ja tilat olivat 50-luvulla muutenkin huonokuntoiset ja niin kylmät, että lämmityksestä huolimatta lämpötila ei pakkasilla ollut kuin +6 astetta. Verkkokari erotettiin omaksi piirikseen ja sinne valmistui oma koulu 1953, kunnes vuonna 1967 koulun oppilaat siirtyivät taas käymään koulua Linnamaahan. Lopulta 10 vuotta valmisteltu Linnamaan koulun laajennus alkoi toteutua 1959. Yhteistä koulun 50-vuotisjuhlaa sekä laajennuksen vihkiäisiä vietettiin elokuussa 1961. Vihkimisen suoritti rovasti J.V. Heinonen.
1969 kouluun tuli kolmas opettaja, kun Saaristopiirin koulu lakkautettiin ja Raimo Saarinen tuli sieltä Linnamaan kouluun. Koulu oli 60-luvulla myös Urheiluseura Eurajoen Pallon keskuspaikkana. 1980-luvulla koulua remontoitiin; vanhat asuintiloina toimineet huoneet saatiin myös koulukäyttöön ja ulkorakennukseen tuli suihkutilat ja pukuhuoneet. 1990-luvulla koululle saatiin tietokoneet ja ensimmäiset kouluavustajat. 2000-luvun alussa koulussa aloitettiin myös esikoulu ja vuonna 2007 aamu-ja iltapäiväkerhot.
Koulun toiminta jatkuu edelleen 2020-luvulla.
(Lähde: ABC elämälle- Linnamaan koulu 1912-2012)
Rikantilan koulu
Vuonna 1898 oli tullut voimaan kansakoulujen piirijakoasetus, joka velvoitti kunnat jakamaan alueensa koulupiireihin. Eurajoella piirejä jo olikin, mutta vuonna 1900 piirejä tuli lisää eli Saaristopiirin (Ilavaisten), Rikantilan, Sydänmaan ja Linnamaan piirit edellisten lisäksi. Kirkonkylän piiri kasvoi liki 70 oppilaaseen ja tarve palkata uusi opettaja kävi ilmeiseksi. Ehdotettiin myös, ettei opettajaa palkattaisi, vaan tehtäisiin uusi koulu Rikantilaan. Kuntakokous pestasi kuitenkin uuden opettajan Kirkonkylään ja rikantilalaiset päättivät anoa koulua keräämällä nimilistan alueen kouluikäisistä. Iisakki Riikilä oli halukas lahjoittamaan myös tontin koulua varten, joten kuntakokous päätti perustaa koulun Rikantilan Kaaponkalliolle. Kouluun ilmoittautuneet lapset aloittivat opiskelun jo 1910 vuokratiloissa, eli Riikilän talon salissa, ja pääsivät uuteen koulutaloon syksyllä 1911. Koulutalo oli edelleen keskeneräinen ja siellä oli rakennusvirheitä, joita korjailtiin seuraavina vuosina. Ensimmäiseksi opettajaksi tuli Santeri Päivärinta ja tyttöjen käsityöopettajaksi Ellida Walo.
Koulun alaluokat kuuluivat aluksi samaan piiriin Linnamaan kanssa ja välillä Rikantilan alakoululla oli yhteinen opettaja Lavilan koulun kanssa. Rikantilan johtokunta esitti lisätilojen rakentamista jo vuonna 1929, mutta kuntakokous siirsi hanketta useita kertoja ja monimutkaisten vaiheiden kautta koulun laajennus valmistui vasta 1949.
Pisimmän työuran Rikantilan koulussa ovat tehneet Tauno Nylund (1962-1994) sekä Anelma Aro (1953-1987). Pitkän uran teki myös keittäjänä vuosina 1974-2007 toiminut Raija Kauppi. Iltapäiväkerho aloitettiin vuonna 1997 ja sen ensimmäiseksi ohjaajaksi tuli Kyllikki Nordling. Koulun toiminta jatkuu edelleen 2020-luvulla.
(Lähde: Eurajoen Rikantilan koulu 1911-2011 – sata vuotta Kaaponkalliolla)
Saaristopiirin koulu
Antti Ahlström, joka perusti sahan Eurajoen Kaunissaareen 1874, oli edistyksellinen mies, joka halusi, että työntekijöiden lapsia koulutetaan, ja hän perusti Kaunissaareen oman koulun. Saarella oli parhaimmillaan noin 150 työntekijää ja se muodosti oman yhteisön. Saha lopetettiin 1923, mutta opetus jatkui koulussa aina vuoteen 1933, jolloin sen tilalle muodostettiin Saaristopiiri. Se oli aluksi yhdistettynä Linnamaan piiriin, mutta kun Ilavaisissa ja Hankkilassa riitti kouluikäisiä lapsia, opetusta jatkettiin Kaunissaaren jälkeen Hankkilassa, Munkkilan talossa, kunnes saatiin oma koulurakennus. Se valmistui Olkiluotoon johtavan tien varrelle 1948, kun piirissä oli 58 oppilasta.
Saaristopiirin koulu muistetaan vieläkin siitä, että siellä toimi opettajana lukuvuoden 1951-52 Mauno Koivisto, sittemmin presidentiksi valittu mies. (Lisää Mauno Koiviston Hankkilan lukuvuodesta Kotiseutumme Eurajoki osassa XV.)
Koulurakennus paloi vuonna 1953, salamaniskun seurauksena, mutta tilalle rakennettiin uusi, joka valmistui 1955 ja jäi pois koulukäytöstä 1968. Rakennuksessa on sen jälkeen toiminut ikkunaelementtifirma, ja vuonna 1981 talo siirtyi kunnalta yksityisomistukseen ja siinä on ollut yksityisasuntoja. Vuonna 1968 Saaristopiirin koulu liitettiin Lapijoen piiriin. Opettajien vaihtuvuus Saaristopiirin koulussa oli suuri; siellä ehti 35 vuoden aikana työskennellä 16 eri opettajaa.
(Lähde: Eurajoen pitäjänkirja)
Sydänmaan koulu
Sydänmaan kylässä oli jo ennen koulun perustamista joitakin henkilöitä, mm. Kaisa-Liisa Malo ja Fiia Nikula, jotka olivat opettaneet lapsia lukemaan, ainakin aapista ja myöhemmin katekismusta, kun lukutaito koheni. Kylän lapset olivat käyneet kiertokoulua tai muissa jo perustetuissa kansakouluissa, mutta kylään anottiin omaa koulua 1904. Kesti kuitenkin vuoteen 1908, ennen kuin oma koulu saatiin avatuksi, kun kuntakokoukselle oli asemapäällikkö Warhon toimesta jätetty vanhempien sitoumus, että heidän lapsiaan on tulossa uuteen kouluun. Kouluun ilmoitettiin 28 lasta, 14 tyttöä ja 14 poikaa.
Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Otto Rantanen, joka toimi opettajana vuoteen 1951 asti. Tyttöjen käsityönopettajaksi tuli Vilhelmiina Kallio. Koulussa oli ensin vain 4 luokkaa, eli luokat 3-6, ja vasta 1930 tulivat alaluokat. Vuonna 1921 oli jopa 92 oppilasta, joten oli perustettava toinen opettajan virka. Toiseksi opettajaksi tuli Hanna Rantanen, o.s. Nieminen, joka oli opettanut Kirkonkylän kansakoulussa 1895-1921. Koulu kävi myös kovin ahtaaksi ja lisätilaa saatiin laajentamalla tontilla sijaitseva vanha saunarakennus koulukäyttöön 1925. Tähän ns. punaiseen kouluun tuli myös veistosali, joka otettiin 1930 käyttöön alaluokkien opetustilaksi. Myös varsinaista koulua laajennettiin rakentamalla eteinen ja keittiö.
Tämäkään lisätila ei riittänyt, vaan vuonna 1937 päätettiin erottaa Mikonoja omaksi koulupiirikseen. Koulurakennus Mikonojalle valmistui 1939. Opettajana toimi Aila Haapanen (o.s.Nissilä). Suorannassa ja Liettisissä asuvat oppilaat kävivät koulunsa Mikonojalla vuoteen 1965, kun oppilasmäärät olivat taas pienentyneet niin että Mikonojan koulu lakkautettiin. Kahalan suunnan oppilaat saivat koulukuljetukset Sydänmaan koululle, koska heidän koulumatkansa piteni kohtuuttomasti.
1976 Sydänmaan kansakoulusta tuli peruskoulun ala-aste, ja vuonna 1998 siellä aloitettiin myös esikoulu. Sydänmaan opettajien työsuhteet ovat olleet pitkiä, pisimpään töissä ovat olleet em. Otto Rantanen 1908-1951, Veikko Kokko 1951-1976, Markku Lehtihalme 1976-1990, Vesa Jalonen 1991-2000, ja nykyinen rehtori Sari Salmi vuodesta 2000 lähtien. Lisäksi on ollut paljon lyhytaikaisia opettajia.
Sydänmaan koulussa havaittiin 2017 lattiasieni, joka aiheutti sisäilmaongelmia, ja koulun kohtalo oli vaakalaudalla. Siirrettäisiinkö oppilaat Kirkonkylään, Keskustan kouluun vain saataisiinko tilalle uusi koulu?
Oppilaiden vanhemmat ja Sydänmaan Pienviljelijäyhdistys- ja kyläyhdistyksen jäsenet eivät antaneet periksi, vaan koulu purettiin ja uusi Teijo-Talojen valmistama koulurakennus pystytettiin samalle paikalle 2018. Väliajan oppilaat opiskelivat koulun pihalle tuodussa parakissa.
(Lähde: Eurajoen Sydänmaan koulu – sydänten koulu 1908-2008)
Verkkokarin koulu
Verkkokarin koulupiiri perustettiin 1953 helpottamaan Eurajoen rannikon oppilaspaineita. Siihen kuuluivat Auvi, osia Vuojoen ja Linnamaan piireistä sekä osa Kuivalahden piiriä. Isohkon koulutalon käyttö kansakouluna veistoluokkineen ja voimistelusaleineen sekä kahden opettajan asuntoineen ei jäänyt kovin pitkäaikaiseksi. Oppilasmäärät vähenivät niin, että oppilaat siirtyivät 1967 Linnamaan kouluun. Tiloja käytettiin vielä kuitenkin Kuivalahden kansalaiskoulun lisätiloina ja apukouluna, kunnes se myytiin yksityiskäyttöön.
(Lähde: Eurajoen pitäjänkirja)
Yhteiskoulu ja lukio
Sota-aikana, 1940-luvun alkupuolella Suomeen perustettiin runsaasti oppikouluja ja niiden arvostus kasvoi voimakkaasti. 1926 Eurajoelle perustetun kristillisen kansanopiston johtaja, pastori Miika Tarna alkoi ajaa oppikoulun perustamisajatusta myös Eurajoella. Hän esitti aloitteen kunnallislautakunnalle, joka teki päätöksen koulun perustamisesta joulukuussa 1944. Kunnallisvaltuusto myönsi hankkeelle varoja 200 000 markkaa. Keväällä 1945 kartoitettiin oppikouluun halukkaita tulijoita, ja heitä ilmoittautui perustettavalle 1. luokalle 35 ja 2. luokalle 17. Valtioneuvosto myönsi koululle perustamisluvan toukokuussa 1945, mutta hankkeessa alettiin epäröidä, koska taloudellinen tilanne oli epävarma sotavuosien jälkeen. Hanketta päätettiin lykätä vuodella, mutta Miika Tarna sai opiston kannatusyhdistyksen johtokunnan päät käännettyä, yhtä lukuun ottamatta ja riski päätettiin ottaa. Pääsytutkinto uuteen kouluun pidettiin 9.8.1945 ja koulunkäynti aloitettiin 12.9.1945.
Aluksi koulu toimi kristillisen opiston eri tiloissa vuokraa vastaan, mm. opiston juhlasali toimi voimistelusalina ja johtajana toimi Miika Tarna. Koulu oli neliluokkainen ja opettajina toimi osittain samoja opettajia kuin opistossakin. Raha oli tiukalla ja seurakunta tuki koulua valtionavun puuttuessa kaksi ensimmäistä vuotta. Rahaa saatiin myös erilaisilla keräyksillä ja koulutarvikkeita saatiin lahjoituksina. Koulu oli osittain myös sisäoppilaitos, koska opiston asuntolassa asui aluksi oppikoulunkin oppilaita. Heitä oli Eurajoen lisäksi tullut Eurasta, Porista ja Raumalta.
Oma koulutalo, Mäntylä, valmistui lukuvuonna 1947-48 ja ja ensimmäiset 20 päästötodistusta koulusta jaettiin keväällä 1948. Lukuvuonna 1948-49 valmistui oma urheilukenttä ja otettiin käyttöön uusi lukusuunnitelma. Samoihin aikoihin koulu muuttui valtioneuvoston päätöksellä 5-luokkaiseksi keskikouluksi. 1951-52 valmistui koulutalon lisärakennus ja 1954 oma ruokala.
Miika Tarna erosi johtajan virasta 1955 ja hänen tilalleen tuli Oskar Antola. 1957 tehtiin päätös koulun laajentamisesta 8-luokkaiseksi ja uuden koulutalon rakentamisesta. Lupaa 8-luokkaisuuteen ei kuitenkaan saatu vielä valtioneuvostolta, mutta uusi koulutalo valmistui 1959 lähelle opistoa, paikalle jossa Yhteiskoulu ja lukio sijaitsevat edelleenkin.
1959 ministeri Einari Jaakkolan puheille lähetettiin johtokunnasta edustajia: Oskar Antola, rovasti Juho Heinonen sekä maanviljelijä Nestor Malo. Asia ratkesikin myönteisesti ja koulun laajenemisen myötä tuli käyttöön uusi lukusuunnitelma. Myös koulutalon lisäosa, voimistelu- ja juhlasalisiipi vihittiin käyttöön tammikuussa 1961. Seuraavan vuoden keväällä lakitettiin koulun historian ensimmäinen 8. luokka, viisi oppilasta.
Lukuvuonna 1972-73 koululle perustettiin oma kannatusyhdistys. Vuodesta 1955 lähtien rehtorina toiminut Oskar Antola menehtyi 1976 ja hänen tilalleen tuli rehtoriksi Erkki Pertola. Samana vuonna, peruskoululaitoksen tultua voimaan Suomessa, keskikoulu (luokat 1-5) muuttui peruskoulun yläasteeksi ja lukio jatkoi erillisenä Eurajoen lukiona samoissa tiloissa.
Siirtymäajan loputtua vuonna 1980, saivat päästötodistuksensa viimeiset oppilaat, jotka olivat aloittaneet keskikoulun tai kansalaiskoulun ennen niiden sulautumista osaksi peruskoulua. Aikaisempina vuosina ne oppilaat, jotka eivät olleet päässeet tai hakeneet oppikouluun kansakoulun neljännen tai viidennen luokan jälkeen, olivat jatkaneet opiskeluaan Kuivalahden kansalaiskoulussa.
Vuonna 1980 valmistui myös koulun laajennusosa ja näin kaikki Eurajoen yläasteikäiset oppilaat kävivät koulua samoissa tiloissa. Laajennusosaan tuli myös kielistudio sekä auditorio 144 hengelle. Vuoden 1981 keväällä oppilaita järkytti suuri suru-uutinen, kun kouluun kiiri tieto, että koulun rehtori Erkki Pertola ja hänen vaimonsa Mirja olivat menehtyneet aamulla liikenneonnettomuudessa, ollessaan matkalla kouluun. Pertolan jälkeen lukion rehtoriksi valittiin Raimo Kukkamäki ja yhteiskoulun rehtoriksi Hannu Laihonen. Lukuvuonna 1982-83 lukiossa siirryttiin kurssimuotoiseen opiskeluun, ensin 6-jaksojärjestelmään ja sitten 5-jaksojärjestelmään.
(Lähde: Opin sauna: Eurajoen yhteiskoulu, lukio ja yläaste vuosina 1945-1995, toim. Unto Heinonen ja Raimo Kukkamäki)
Alla kuvakaruselli, klikkaa nuolta oikealla tai pikkupalloja alhaalla ja sitten kuvaa, niin se suurenee! Eurajoen koulujen kuvat vuodelta 2017.
